Rikosten uhrien yleisten tukipalveluiden tuottaminen haettavana

Oikeusministeriö ilmoittaa haettavaksi julkisen palveluvelvoitteen rikosten uhrien yleisten tukipalveluiden tuottamiseksi. Palveluvelvoitetta tulee hakea oikeusministeriöstä viimeistään 15. lokakuuta 2017.

Tavoitteena on antaa yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja (SGEI) koskeva palveluvelvoite sen tuottamisedellytykset parhaiten täyttävälle palveluntarjoajalle enintään kymmeneksi vuodeksi alkaen vuodesta 2018. Palveluvelvoitteen sisältävään toimeksiantoon sovelletaan EU:n valtiotukipakettiin sisältyvää komission SGEI-päätöstä (2012/21/ EU, EUVL L7/2012).

Toimeksiannossa määritellään palvelun tuottamisen ja korvauksen määräytymisen keskeiset ehdot sekä valvontaan ja raportointiin liittyvät ehdot. Palveluvelvoitetta voidaan täsmentää toimeksiantokauden kuluessa.  Palveluvelvoitteen korvaamiseksi myönnetään vuosittain hakemuksesta oikeusministeriöstä valtionavustus, joka perustuu eduskunnan hyväksymään talousarvioon.  Palveluvelvoitetta voidaan muuttaa, jos eduskunnan budjettipäätös sitä edellyttää. Valtionavustukseen sovelletaan valtionavustuslakia.

Palveluvelvoitteen sisältö ja kesto

Palveluntarjoajalle asetetaan velvollisuus tuottaa yleiset rikosten uhrien tukipalvelut Suomessa, Ahvenanmaa mukaan lukien, enintään kymmeneksi vuodeksi alkaen vuodesta 2018.  

Palveluvelvoitteen sisältönä on yleisten uhrien tukipalvelujen tuottaminen rikosten uhreille ja heidän läheisilleen rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun EU:n parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU 8 artiklan (kohta 1) ja 9 artiklan (kohdat 1 ja 2) mukaisesti. Velvoitteen täyttämisessä on huomioitava myös direktiivin tavoitteet (1 artikla), määritelmät (2 artikla) sekä yhteistyö ja palvelujen yhteen sovittaminen (26 artikla).

Kaikille rikoksen uhreille tarkoitettujen yleisten uhrien tukipalveluiden tulee olla uhrin etua edistäviä, maksuttomia, luottamuksellisia ja uhrin käytettävissä ennen rikosoikeudellista menettelyä, sen kuluessa ja tarvittavan ajan sen jälkeen. Perheenjäsenillä tulee olla mahdollisuus käyttää uhrien tukipalveluja tarpeidensa sekä uhriin kohdistuneen rikoksen johdosta aiheutuneen vahingon suuruuden mukaisesti.

Tukipalvelun on tarjottava vähintään:

a)    uhrin oikeuksien käyttämisen kannalta olennaisia tietoja, neuvontaa ja tukea, jotka liittyvät esimerkiksi rikoksesta aiheutuneen vahingon korvaamista koskevien kansallisten järjestelmien hyödyntämiseen tai uhrin asemaan rikosoikeudellisissa menettelyissä, mukaan lukien valmistautuminen oikeuden istuntoon osallistumiseen;
b)    tietoja olemassa olevista asiaankuuluvista erityistukipalveluista tai välittömän ohjaamisen tällaiseen palveluun;
c)    emotionaalista ja, jos sitä on saatavilla, psykologista tukea;
d)    rikoksesta johtuviin taloudellisiin ja käytännön kysymyksiin liittyvää neuvontaa;
e)    toissijaisen ja toistuvan uhriksi joutumisen, pelottelun ja kostotoimien riskiä ja ehkäisemistä koskevaa neuvontaa, jolleivät muut julkiset tai yksityiset palvelut sitä muuten tarjoa.

Palveluita on tarjottava yhdenvertaisesti, syrjimättömästi ja uhrin yksilölliset tarpeet huomioon ottaen. Palvelujen tulee olla saatavilla molemmilla kotimaisilla kielillä.

Perustelluista syistä osana yleisiä tukipalveluita voidaan tarjota myös kohdennettua ja yhdennettyä tukea uhreille, joilla on erityistarpeita.

Uhrin etuja edistävää vaikuttamistyötä, kuten esimerkiksi koulutusta, materiaalin tuottamista ja viestintää, voidaan pitää tukipalvelun tuottamiseen kiinteästi liittyvänä toimintana.

Palveluvelvoitteen kesto vahvistetaan toimeksiannossa.

Palvelusta määrättävä korvaus

Oikeusministeriö maksaa palveluvelvoitteen suorittamisesta korvauksen, joka kattaa palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset.   Korvauksen määrä ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.  Korvaus maksetaan valtionavustuksena ja siihen sovelletaan valtionavustuslakia.

Korvauksen laskennassa, valvonnassa ja tarkistamisessa käytettävät parametrit vahvistetaan tarkemmin toimeksiannossa.  Korvattavien kustannusten tulee liittyä yleishyödyllisen palvelun tuottamiseen. Jos palveluntuottajalla on muutakin toimintaa, palveluvelvoitteen osalta edellytetään eriytettyä kirjanpitoa.

Palveluvelvoitteen hakeminen

Palveluntuottajalta edellytetään vankkaa kokemusta ja osaamista rikosten uhrien tukipalvelujen tuottamisesta ja erityisesti uhrien yleisistä tukipalveluista. Hakijalla tulee olla tukipalvelujen tuottamiseen soveltuva organisaatio, henkilöstö sekä mahdollisesti tehtävään koulutetut vapaaehtoiset.  

Palveluvelvoitetta haetaan oikeusministeriöltä hakemuksella, josta tulee ilmetä:

• suunnitelma palveluvelvoitteen mukaisista palveluiden tuottamisesta
• arvio palveluiden tuottamisen vaatimasta rahoitustasosta; vuoden 2018 osalta tarkka arvio rahoitustarpeesta ja siitä, mihin arvio perustuu
• keskeiset tiedot hakijasta ja palveluiden tuottamiseen käytettävästä organisaatiosta
• hakijayhteisön rekisteriote ja säännöt sekä edellisen tilikauden tilinpäätös, toimintakertomus ja  tilintarkastuskertomus

Hakijayhteisön virallisesti allekirjoittama hakemus mahdollisine liitteineen tulee toimittaa oikeusministeriölle viimeistään 15.10.2017 sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Mervi Sarimo, p. 02951 50570, [email protected]