Hyppää sisältöön
Media

Jatkosodan jälkeen internoitujen korvauksia koskeva laki voimaan 1. syyskuuta

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 27.6.2014 9.22
Tiedote -

Jatkosodan jälkeen internoiduille siviilihenkilöille tulee mahdollisuus saada korvausta. Korvauksia koskeva laki tulee voimaan 1. syyskuuta 2014. Oikeutettuja korvaukseen ovat käytännössä lähinnä silloiset lapset.

- Valtion maksamilla korvauksilla internoiduille tunnustetaan, että suomalaisten viranomaisten toiminta oli kohtuutonta, kun myös suomalaistaustaiset naiset ja lapset internoitiin. He eivät voineet muodostaa minkäänlaista uhkaa liittoutuneiden turvallisuudelle eikä myöskään valvontakomissio vaatinut heidän internoimistaan, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson painottaa.

Korvausta haetaan Valtiokonttorista lain voimaantulon jälkeen ja viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Valtiokonttori tiedottaa elokuussa tarkemmin korvauksen hakemisesta. Valtiokonttori myös hankkii hakemusten käsittelemiseksi tarpeellisen selvityksen siitä, että hakija on ollut internoituna.

Korvauksen suuruus on 3 000 euroa. Niissä poikkeustapauksissa, joissa internointi kesti alle kuukauden, korvaus on 1 500 euroa. Jos internointi on kestänyt alle kolme vuorokautta, oikeutta korvaukseen ei ole.

Korvauksensaajina erityisesti silloiset lapset

Suomi sitoutui vuoden 1944 välirauhansopimuksessa internoimaan alueellaan olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset eli siviilihenkilöt. Suomen viranomaiset rajasivat internoitavista aluksi pois mm. kaksoiskansalaiset ja heidän lapsensa. Internoitaviin kuitenkin liitettiin myöhemmin myös suomalaissyntyiset naiset ja heidän lapsensa.

Internointi kesti syksystä 1944 maaliskuuhun 1946 ja osalla vielä pidempään. Internoituna oli 470 henkilöä, jotka sijoitettiin pääasiassa internointileireille.

Korvaus voidaan myöntää hakemuksesta niille henkilöille, jotka olivat internointinsa alkaessa alle 18-vuotiaita. Keskeinen ryhmä korvauksensaajia ovat suomalaisten tai suomalaistaustaisten äitien lapset, jotka silloisen lainsäädännön mukaisesti olivat isänsä kansalaisuuden perusteella pelkästään Saksan tai Unkarin kansalaisia.

Korvaukseen ovat oikeutettuja myös ne internoidut, joilla oli tai oli ollut Suomen kansalaisuus ennen syyskuun 19. päivää 1944. He olivat naisia, jotka olivat avioituneet saksalaisen tai unkarilaisen miehen kanssa. Lisäksi korvaukseen oikeutettuja ovat myös näiden naisten 18 vuotta täyttäneet internoidut lapset, jotka olivat käytännössä enintään noin 25-vuotiaita.

Korvaukseen oikeutettuja arvioidaan olevan 60-100. Kustannukset korvauksista ovat siten enintään 300 000 euroa.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedt, puh. 02951 50492
sähköposti: [email protected]

Tiedote ruotsiksi

Tiedote englanniksi

Anna-Maja Henriksson
Sivun alkuun