Ministeri Henriksson EU:n perusoikeusviraston tutkimuksen julkaisuseminaarissa

Bästa seminariedeltagare, mina damer och herrar!

Vaikka päivän teema on ikävä niin olen hyvin iloinen siitä, että paikalla on näin paljon asiasta kiinnostuneita ja asiantuntijoita sekä valtionhallinnosta että monista eri kansalaisjärjestöistä. Yhteistyössä on voimaa – myös tämän asian edistämisessä. Haluan myös heti näin alussa kiittää Ihmisoikeuskeskusta hyvästä yhteistyöstä tämän seminaarin järjestämisessä.

Trots att dagens tema är dystert och allvarligt är det hoppingivande att se så här många intresserade och sakkunniga samlade för att diskutera fenomenet våld mot kvinnor och framför allt hur vi ännu bättre kan förebygga och ingripa mot detta våld.

Seminaarissa on tarkoitus keskustella EU:n perusoikeusviraston viime kuussa ilmestyneestä tutkimuksesta naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja siitä, toteutuvatko uhrien oikeudet Suomessa. Perusoikeusviraston tutkimuksessa selvitettiin kattavasti väkivallan eri ilmenemismuotoja ja se kattoi sekä fyysisen, seksuaalisen, että henkisen väkivallan kokemukset ja myös kokemukset seksuaalisesta häirinnästä. Naisilta kysyttiin myös väkivallan uhriksi joutumisen pelosta ja heidän käsityksiään väkivallan yleisyydestä.

FRA:n tutkimuksesta ilmenee valitettavasti, että naisiin kohdistuva väkivalta Suomessa ja muualla Euroopassa on aivan liian yleistä. Tutkimus osoitti myös, että ei ainoastaan Suomessa, vaan myös muissa Pohjoismaissa väkivalta on varsin yleistä. Lisäksi väkivallan pelko todettiin Pohjoismaissa olevan muuta Eurooppaa yleisempää.
Mistä tämä johtuu? Miksi juuri ”tasa-arvon mallimaissa” Pohjoismaissa naisiin kohdistuva väkivalta on niin yleistä?

Bästa åhörare, vad beror det på att undersökningen som gjordes av EU:s grundrättighetsmyndighet kom fram till att så mycket våld mot kvinnor förekommer i just de Nordiska länderna? Vi brukar ju stoltsera med att vara jämlikhetens främsta förespråkare och modelländer. En bidragande orsak kan förstås vara att man idag öppet vågar diskutera dessa frågor i de nordiska länderna och att kvinnor från de nordiska länderna därför har varit benägna att rapportera om våldet de utsatts för?

Tiedämme, että Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on vuosikymmeniä tehty paljon hyvää työtä tasa-arvon edistämiseksi. Tämän seurauksena parisuhdeväkivaltaa ei enää pidetä yksityisasiana, vaan siitä keskustellaan sekä julkisuudessa että yksityisesti ja asia tunnistetaan laajasti. Tämä voi tietenkin näkyä myös siten, että esimerkiksi ajankohtaisen tutkimuksen kyselyihin on uskallettu vastata juuri Pohjoismaissa. Näin ei välttämättä ole kaikissa Euroopan maissa.

Tämän päivän seminaarissa saamme lisää tietoa eri väkivaltailmiöistä ja siihen puuttumisesta. Kuulemme monia oman alansa asiantuntijoita ja lähestymme väkivaltailmiötä monesta suunnasta. On erityisen hienoa, että meillä on ollut kunnia saada vieraaksemme suomalainen alan asiantuntija EU:n perusoikeusvirastosta. Sami Nevala, lämpimästi tervetuloa!

Poikkihallinnollisessa naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelmassa vuosille 2010-2015 on linjattu tavoitteet ja asetettu konkreettiset toimenpiteet naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi. Ohjelma sisältää toimia, joilla voidaan edistää väkivallan ehkäisemistä, uhrin suojelemista ja tukemista sekä rikoksen tekijän vastuuseen saattamista. Oikeusministeriön hallinnonalalla toimet ovat painottuneet pitkälti lainsäädännön kehittämiseen ja rikosprosessin laadun sekä tehokkuuden vahvistamiseen.

Vuonna 2011 tehtiin lainmuutos, jolla perhesuhteessa tapahtunut lievä pahoinpitely muutettiin virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi, mikä huomattavasti on kasvattanut poliisin tietoon tulleiden rikosten osuutta ja tehostanut rikosvastuun toteutumista.

Kuluvan vuoden alussa tuli voimaan uusi vainoamista koskeva rangaistussäännös. Parhaillaan eduskunta käsittelee myös hallituksen esitystä jossa esitetään seksuaalirikosten rangaistusten tiukentamista ja uuden rangaistussäännöksen lisäämistä riksolakiin seksuaalisesta häirinnästä. Esityksen mukaan sukupuoliyhteyteen pakottaminen poistuisi kokonaan tekomuotona, ja nämä teot olisivat jatkossa aina raiskauksia. Törkeän raiskauksen alaa myös laajennettaisiin niin, että alaikäiseen kohdistuva raiskaus olisi lähtökohtaisesti aina törkeä.

År 2011 ändrade man alltså straffbestämmelsen gällande lindrig misshandel så att dessa gärningar numera lyder under allämänt åtal. Den här ändringen har tagits emot väl och har lett till att mycket fler fall har kommit till polisens kännedom än tidigare.

En ny helt ny straffbestämmelse om olaga förföljelse trädde i kraft vid ingången av detta år och som bäst behandlar riksdagen en regeringsproposition vars syfte är att skärpa straffbestämmelserna gällande våldtäktbrott. Regeringen föreslår att det nuvarande stadgandet om tvingande till samlag skall slopas och att dessa gärningar i framtiden alltid skall bedömas som våldtäkter. Likaså skall en våldtäkt där offret är minderårigt som utgångspunkt alltid bedömas som grovt.

Tällä hallituskaudella on myös pyritty parantamaan rikosten uhrien asemaa monin eri tavoin. Oikeusministeriössä on muun muassa käynnistetty tärkeä lainvalmistelutyö, joka tähtää uuden rikosuhrimaksun käyttöönottoon. Kyse on täysin uudenlaisesta rahoitusmallista, jossa rikoksentekijä velvoitetaan osallistumaan uhrien tukipalveluiden rahoittamiseen. Tavoitteena on, että paremmin kuin aikaisemmin pystyisimme ratkaisemaan palveluiden rahoituksen riittämättömyyteen ja jatkuvuuteen liittyviä ongelmia.

Hyvät kuulijat,

EU:n perusoikeusviraston perustaminen oli perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta yksi Suomen tärkeimmistä saavutuksista EU-puheenjohtajakaudella vuonna 2006. Perusoikeusvirasto on olemassaolonsa aikana täyttänyt paikkansa vertailukelpoisen, objektiivisen ja luotettavan tiedon tuottajana, ja niin tälläkin kertaa. Perusoikeusviraston naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskeva tutkimus sisältää tutkimustietoon perustuvia toimenpide-ehdotuksia jäsenvaltioille. Perusoikeusviraston osaamista tuleekin yhä paremmin hyödyntää jäsenvaltioissa.

Suomessa on jo toteutettu monia perusoikeusviraston ehdotuksia, mutta kuten tutkimuksen tulokset osoittavat, työ on vielä kesken. Konkreettisten toimenpiteiden lisäksi tarvitsemme asenteiden ja yleisemmän käytöskulttuurin muutosta – väkivallan nollatoleranssia sekä työssä että kotona. Tästä me kaikki voimme ottaa vastuuta niin työssä kuin yksityiselämässämmekin.

Väkivallan vähentäminen ja ehkäiseminen on pitkäjänteistä työtä. Tehokkainta se on silloin, kun useita toimia toteutetaan samanaikaisesti ja monien toimijoiden sekä viranomaisten yhteistyönä. Toivon, että tämän seminaarin myötä löydetään uusia keinoja puuttua naisiin kohdistuvaan väkivaltaan Suomessa ja että tietoisuus EU:n perusoikeusviraston tekemästä arvokkaasta työstä leviää yhä laajemmalle.

Bästa seminariedeltagare, EU:s grundrättighetsmyndighet har genom åren visat sin styrka som en producent av värdefull, objektiv och tillförlitlig infromation. Så även i detta fall. Jag skulle önska att man i medlemsländerna ännu bättre än för närvarande skulle utnyttja FRA:s breda kunnande.

Slutligen vill jag önska er alla en givande seminariedag med en förhoppning om att ni tillsammans kommer fram till nya initiativ för att förebygga våld mot kvinnor.

Lopuksi haluan vielä toivottaa teille kaikille oikein antoisaa seminaaripäivää!

Kiitos. Tack.