Hyppää sisältöön
Media

Ministeri Henrikssonin juhlapuhe Sukevan vankilan 100-vuotisjuhlassa 23.9.2014

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 25.9.2014 10.53
Puhe -

Arvoisa juhlaväki,

Olen saanut kunnian pitää juhlapuheen tässä tilaisuudessa, jossa juhlistamme Sukevan vankilan satavuotista historiaa. Sukeva aloitti toimintansa vuonna 1914 Helsingin kuritushuoneen alaisena vankisiirtolana. Siitä tehtiin vuonna 1919 ensin hallinnollisesti itsenäinen varavankila ja vuonna 1939 keskusvankila. Sukevan vankila on nähnyt suuria murrosvaiheita vankeinhoidossa ja elänyt niiden mukana.

Vuosi 1914 tuntuu meistä kaukaiselta. Tein pienen aikamatkan sadan vuoden taakse ja katsoin mitä muuta merkittävää tuona vuonna tapahtui. Seuraavassa muutama esimerkki:

Kesäkuussa 1914 tehty poliittinen salamurha ja Sarajevon laukaukset käynnistivät tapahtumien ketjun, mikä johti ensimmäisen maailmansodan alkamiseen.

Ford Motor Company otti käyttöön kahdeksantuntisen työpäivän ja 5 dollarin vähimmäispäiväpalkan.

Saksalainen fyysikko, Max von Laue, sai nobelin fysiikan palkinnon kiteisten aineiden tutkimisesta röntgensäteilyllä.

Ruumiillinen kurittaminen kiellettiin Suomen oppilaitoksissa.

Tove Jansson, suomenruotsalainen kirjaili, taidemaalari, syntyi.

Sukevan vankila perustettiin alun perin tilapäisenä vastauksena kasvaneeseen vankimäärään. Varsinkin sisällissodan jälkeen vankimäärät kasvoivat äkillisesti. Vankeinhoitokomitea ehdotti 1920 -luvulla Sukevan varavankilan laajentamista keskusvankilaksi. Komitean perusteluissa todettiin, ettei maaseudulta kotoisin oleville vangeille voida kaupunkivankiloissa järjestää heidän ammattiaan vastaavaa työtä; maalaisoloihin tottuneet vangit tulisi eristää "turmelevasta kaupunkilaisaineksesta"; soiden raivaamisesta saataisiin kansantaloudellista hyötyä ja keskusvankilan perustaminen helpottaisi vankiloissa vallinnutta tilanahtautta.

Tarina kertoo, että

"Siirtolaan lähetetyt vangit pyrittiin valitsemaan mahdollisimman tarkkaan. Kyseeseen tulivat vangit, joilla oli korkeintaan kymmenen kuukautta rangaistusaikaa jäljellä ja joita ei oltu neljän edellisen kuukauden aikana rangaistu järjestysrikkomuksista. Vangin tuli olla terve, ruumiinrakenteeltaan vahva ja mielenlaadultaan sovinnollinen. Maatöihin tottuneet olivat etusijalla kaupunkilaisiin nähden. Tarkoituksena oli, että rangaistuksen päätyttyä vanki vapautuisi suoraan siirtolasta. Jotta hänen kotimatkansa olisi mahdollisimman lyhyt, Sukevalle lähetettiin Itä-Suomesta kotoisin olevia vankeja."

Nykyiseen vankeuslakiin kirjattu kotipaikkaläheisyys -periaate tunnettiin jo sata vuotta sitten. Nykyisin tänne Sukevalle sijoitetaan Savosta, Keski-Suomesta, Pohjois-Karjalasta, Kymenlaaksosta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta kotoisin olevia vankeja. Sukevan vankilalla on ehdoton paikkansa osana alueellista vankilaverkostoa. Siitä kertoo jo se, kuinka monen maakunnan alueen vankeja tänne sijoitetaan.

Kuten tiedätte, Rikosseuraamuslaitos pohtii sitä, millainen vankilaverkoston tulisi tulevaisuudessa olla, jotta se parhaiten palvelisi vankeinhoidon toiminnallisia tarpeita. Toimintaympäristö on muuttunut. Suomi ei ole enää maatalousyhteiskunta. Väestön muuttoliike kaupunkeihin ja erityisesti Etelä-Suomeen vaikuttaa myös siihen, mistä suurin osa vangeista ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaista jatkossa tulee. Ulkomaalaisten vankien osuus on jatkuvasti noussut. Myös toimitilarakennetta tulee kehittää siten, että se mahdollistaa uusintarikollisuuteen vaikuttavan toiminnan järjestämisen, sidosryhmäyhteistyön ja asteittaisen hallitun vapauttamisen.

Olette julkisuudesta varmasti seuranneet, miten suuret määrärahaleikkaukset oikeusministeriön hallinnonalaa (muiden joukossa) rasittavat lähivuosina. Onnistuimme turvaamaan Rikosseuraamuslaitokselle noin kuukausi sitten käydyissä budjettikeskusteluissa helpotusta ensi vuodelle. Rikosseuraamuslaitokselle saatiin miljoonan euron tasokorotus ja valtiovarainministeriön ehdottamat lisäsäästöt saatiin torjuttua. Rikosseuraamuslaitos toteuttaa siitä huolimatta sopeuttamissuunnitelmaansa jo vuoden 2012 kehyksissä päätettyjen leikkausten vuoksi.

Arvoisa juhlaväki,

Rikosseuraamuslaitos tekee tulevan lokakuun loppuun mennessä oikeusministeriölle suunnitelman, miten vankilaverkostoa tulisi jatkossa kehittää. Tavoitteena on kehittää käytettävissä olevien resurssien puitteissa vankilaverkosto, jossa myös vankilatoiminnot ja henkilökunta muodostavat toiminnallisesti järkevän kokonaisuuden ja jossa myös turvallisuudesta kyetään huolehtimaan. Täytyy myös huolehtia siitä, että verkosto on riittävän kattava koko maassa suunniteltujen rakennemuutosten jälkeen. Toistan myös sen, että kuluvan hallituskauden aikana vankiloita ei enää tulla lakkauttamaan.

Uusintarikollisuuteen vaikuttaminen on ollut keskeinen rikosseuraamusalan tavoite 1990-luvun lopulta lähtien. Edelleen sama tavoite on kirjattu oikeusministeriön hallinnonalan vasta valmistuneeseen tulevaisuuskatsaukseen. Työ on vaikuttavaa, jos vanki onnistutaan integroimaan takaisin yhteiskuntaan. Rikosten tekemisen taustalla nähdään olevan riskitekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa. Näitä tekijöitä ovat vähäinen koulutus, huono työmarkkinakelpoisuus, asumistilanne, päihteiden käyttö, perhetilanne, asenteet, arvot sekä heikot ongelmanratkaisu- ja sosiaaliset taidot. On olemassa keinoja, joilla näihin voidaan vaikuttaa. Monet näistä asioista vaativat poikkihallinnollista yhteistyötä sekä ministeriöiden välillä että täällä paikallisella tasolla.

Pidän tärkeänä, että vankiloissa kehitetään täytäntöönpanon sisältöä yhdessä sidosryhmien kanssa ja tehostetaan vankien hallittua ja tuettua vapauttamista. Kaikkia vankeja ei kuitenkaan ole mahdollista vapauttaa avolaitosten kautta. On tärkeää muistaa, että silloinkin kun työskennellään suljetussa vankilassa, kaiken toiminnan tulee kuitenkin suunnata vapautumisen jälkeiseen elämään.

Valvottua koevapautta pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän myös suljetuissa vankiloissa. Olisi tärkeää, että vankiin kohdistettua valvontaa ja kontrollia vähennettäisiin asteittain. Suoraan suljetusta vankilasta vapautuminen on aina suurempi riski yhteiskunnalle kuin se, että vanki opettelee vähitellen ottamaan suuremman vastuun omasta toiminnastaan.

Se työ, jota suljettu vankila tekee vangin valmiuksien parantamiseksi kohti siviiliä, on ensiarvoisen tärkeää. Suuri kiitos kuuluu myös yhteistyökumppaneille, joista haluan mainita Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän (JEDU), joka järjestää monipuolista valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta Sukevan vankilassa. Täällä toimii myös Kristillinen Kan -yhteisöhoito-osasto ja vankila järjestää omaa ohjelmatoimintaa.

Tällä hetkellä monissa viranomaisissa asioiminen hoituu parhaiten internetin välityksellä. Vankeuslainsäädäntöä ollaankin uudistamassa siten, että vangilla olisi jatkossa mahdollisuus saada lupa internetin käyttöön toimeentuloon, työhön, koulutukseen, sosiaali- tai asuntoasioihin liittyvästä tärkeästä syystä. Vankilaopetuksessa internetillä ja verkko-opetuksella on yhä merkittävämpi rooli.

Arvoisa juhlaväki,

Viime viikolla politikan saralla käsiteltiin julkisuudessa lähinnä hallituksen ydinvoimaapäätöstä ja hallituskokoonpanon muutosta. Tämä on tietenkin ihan ymmärrettävää. Haluan kuitenkin tässä yhteydessä mainita yhden toisen merkittävän päätöksen, jonka hallitus teki viime viikolla.

Valtioneuvosto nimittäin antoi eduskunnalle hallituksen esityksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen eli niin sanotun Istanbulin sopimuksen hyväksymisestä.

Suomi on valitettavasti edelleen yksi Euroopan väkivaltaisimmasta maista, jossa aivan liian moni nainen joutuu perhe- tai lähisuhdeväkivallan uhriksi.

Kaikki tutkimukset osoittavat, että naisiin kohdistuva väkivalta Suomessa on aivan liian yleistä. Selkeä tavoitteemme pitää olla väkivallan vähentäminen niin, että tulevaisuudessa olemme niiden EU-maiden joukossa, joissa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on vähemmän. Tarvitsemme perustavanlaatuisen asennemuutoksen yhteiskunnassamme. Erityisesti poikien ja nuorten miesten kommunikointi- ja konfliktinratkaisutaitoihin on panostettava!

Istanbulin sopimuksen tarkoituksena on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen, väkivallan uhrien suojeleminen sekä väkivallan tekijöiden saattaminen teoistaan edesvastuuseen. Lisäksi tavoitteena on edistää kaikkien naisiin kohdistuvan syrjinnän muotojen poistamista sekä naisten ja miesten välistä tosiasiallista tasa-arvoa.

Sopimuksen päämäärien toteuttaminen edellyttää kattavia, kokonaisvaltaisia ja koordinoituja poikkihallinnollisia toimintaohjelmia.

Istanbulin sopimus on ensimmäinen Euroopassa hyväksytty ja oikeudellisesti sitova sopimus naisen suojelemiseksi väkivallalta, ja se on siksi erityisen tärkeä. Olen erittäin iloinen, että tässä asiassa on nyt Suomessa päästy eteenpäin.

Samalla on selvää, että meillä Suomessa on edelleen paljon parannettavaa rikosten uhrien aseman edistämisessä.

Arvoisa juhlaväki,

Sukevan vankila on matkan aikana uudistunut, vankeuslain tavoitteiden mukaisesti. Työtoiminnan rinnalla järjestetään vangeille koulutusta ja kuntoutusta. Täällä paikalla on sekä nykyisiä että entisiä johtajia. Kaikille teille erityinen kiitos Sukevan vankilan toiminnan kehittämisestä!

On ollut aikoja, jolloin Sukevan vankilaan on ollut vaikea houkutella osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa. Saamani tiedon mukaan tänä päivänä tänne kuitenkin riittää tulijoita, ja erityisesti valvontahenkilökunta on viime vuosina nuorentunut. Sonkajärven kunta on toivottanut uudet tulijat lämpimästi tervetulleeksi. Kunta on ollut hyvä yhteistyökumppani myös silloin, kun vankilan infraa on rakennettu. Täällä on selvästi koettu, että vankila on merkittävä työllistäjä kunnassa.

Puheeni alussa kävin läpi mitä tapahtui sata vuotta sitten. Ajattelin nyt lopuksi lyhyesti käydä läpi mitä tänä vuonna, 2014 on tapahtunut:

Saksa voitti jalkapallon MM-kisat

Suomessa oli lämpimin kesä 50 vuoteen

Venäjä miehitti Krimin

Edelleen on maailmassa levottomuuksia

Ihmiset maksavat siitä, että pääsevät liikkumaan

Tove Janssonin 100-vuotisjuhlanäyttely Ateneumissa oli suuri menestys

ja Sukevan vankila täyttää 100 vuotta.

Arvoisa juhlaväki,

Haluan esittää mitä parhaimmat onnittelut 100-vuotiaalle Sukevan vankilalle ja suuri kiitos sen koko henkilökunnalle – teette vaativaa ja yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Nyt on juhlan aika!

Anna-Maja Henriksson
Sivun alkuun