Hyppää sisältöön
Media

Oikeusministeri Antti Häkkäsen puhe Etelä-Karjalan Yrittäjien maakuntajuhlassa Lappeenrannassa 10.2.2018

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 10.2.2018 18.00
Puhe

Kunnioitetut yrittäjät, hyvät juhlavieraat,

Lämmin kiitos mahdollisuudesta tuoda valtioneuvoston tervehdys tänne Etelä-Karjalan Yrittäjien maakunnalliseen yrittäjäjuhlaan. Minulle on erityinen kunnia päästä puhumaan oman vaalipiirini kantaville voimille. 

Maamme ei pärjäisi ilman teitä yrittäjiä, te luotte työpaikkoja, tarjoatte palveluja ja tuotteita, sekä pidätte elinkeinoelämämme liikkeessä. Minulla on ilo ja kunnia valtiovallan nimissä kiittää teitä panoksestanne isänmaamme puolesta ja samalla haluan lausua suuren henkilökohtaisen arvostukseni teille hyvät yrittäjät!

Eri yhteyksissä olen oppinut arvostamaan yrittäjäjärjestön toimintaa. Yrittäjäjärjestön voimavara on sama kuin oli Suomen 100-vuotisjuhlavuoden teema: Yhdessä. Kaikkialla maassa tehtävän tärkeän vaikuttamistyön lisäksi järjestönne yksi merkittävä tekijä on mahdollisuus yrittäjien keskinäiseen verkostoitumiseen. Meille kaikille tuttu sanonta - yhdessä olemme enemmän – luo voimaa yrittäjäjärjestön vaikuttamiseen. Hyvät ystävät, voin vakuuttaa, että yhteinen toimintanne on erittäin kannatettavaa ja vaikuttavaa, kohtaan sen omassa työssäni, jos en päivittäin, niin ainakin viikoittain. Yrittäjäjärjestö on hieno suomalaisen yrittäjyyden puolestapuhuja ja olemassaolon muistuttaja. Hyvät ystävät, valveutunut yleisö antaisi tässä kohdin aplodit itselleen!

Arvoisa juhlayleisö,

Yrittäjyyden eteen työskenteleminen ja sen edellytysten vahvistaminen on yhteinen asiamme. Se ei koske pelkästään yrittäjiä ja yrittäjien sidosryhmiä, vaan myös julkista hallintoa, kuntia ja maakuntia, koulutusjärjestelmää – viime kädessä meitä kaikkia. Toimiva ja kannustava yrittäjyysympäristö on elinvoiman, työllisyyden ja kehityksen tae. Yrittäjyys kanavoi ihmisten ja yhteisöjen potentiaalin ja innovatiivisuuden hyödyttämään yhteiskunnan kehitystä kokonaisuudessaan.

Viime aikojen talous- ja työllisyystietojen perusteella voimme kaikki ilolla todeta, että taloudessamme on tapahtunut se pitkään odotettu käänne. Tekisi mieleni sanoa, että tämä on hallitukselle paras mahdollinen uutinen. Näkymät ovat myönteiset eri puolilla Suomea, ja laaja-alaisesti yritystoiminnan eri toimialoilla. Finanssikriisistä vuonna 2008 alkanut talouden taantuma ja kituliaan talouskasvun vaihe on selätetty yhdeksän vuoden jälkeen. Olemme vihdoin päässeet mukaan maailmantalouden kehitykseen.

Kiteytetysti voidaan sanoa, että hallituksen talouspolitiikkaa ohjaa kolme keskeistä tavoitetta. Ensimmäinen on työllisyyden parantaminen, toinen on yritystoiminnan kasvu, uudistuminen ja kansainvälistyminen ja kolmas on julkisen talouden saaminen vakaalle pohjalle. Työllisyyden paraneminen edellyttää, että elinkeinoelämämme kykenee uudistumaan ja näin myös tarjoamaan uudistuvia ja monipuolisia työtilaisuuksia.

Tänään aiempaa useammat yritykset ovat valmiita investoimaan ja työllistämään, mikä näkyy kansantuotteen, työllisyysasteen ja viennin myönteisenä kehityksenä. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysaste oli viime joulukuussa 70,7 %. Viime vuoden aikana on tullut noin 48 000 työllistä lisää. Ei ole missään nimessä rehellistä väittää, että käänne olisi yksin hallituksen toimien ansiota. Me emme luo yhtään työpaikkaa – sen tekevät suomalaiset yrittäjät ja yritykset.

Matkaa on kuitenkin vielä hallituksen tavoitteeseen, eli 72 prosentin työllisyysasteeseen. Olen kuitenkin vakuuttunut, että tavoite tullaan saavuttamaan vielä tämän vaalikauden kuluessa. Itse asiassa meillä ei ole muuta mahdollisuutta. Tähän talouden totuuteen tasavallan presidenttikin viittasi puheessaan valtiopäivien avajaisissa kuluneella viikolla. Tasavaltamme toimii yhä edelleen joka päivä velaksi. Olemme onnistuneet saama talouden suunnan kääntymään, mutta vielä on matkaa siihen tilanteeseen, että voimme peiliin katsoessamme rehellisesti sanoa, että lapsemme ja heidän lapsensa saavat turvatun taloudellisen tulevaisuuden. Hyvät ystävät, tämä velvoittaa meitä kaikkia!

Arvoisa juhlayleisö,

On selvää, että myönteiset uutiset kannustavat jatkamaan työtä talouden ja työllisyyden vahvistamiseksi. On rohkeasti haettava myös aivan uudenlaisia avauksia ja näkökulmia alueiden elinvoimaan ja yrittäjyyteen. Tähän uudistustyöhön voimme yhdessä hakea evästystä ja virtaa myös täällä tänään.

Kuten sanotaan, vain muutos on pysyvää. Maailma muuttuu, Suomi sen mukana. Meillä on muutokseen hyvät lähtöasetelmat, kun tunnistamme vahvuutemme ja kehitämme niitä edelleen. Myös yrittäjyys monimuotoistuu ja monipuolistuu. Erilaiset yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistelmät sekä uudenlaiset yhteistyö- ja verkostomallit yleistyvät. Kansainvälistyminen, digitalisaatio, sekä tiedon ja viestinnän reaaliaikaisuus uudistavat yrittäjyyden puitteita, rakenteita ja ansaintalogiikoita.

Itse asiassa ihmisten arki ja koko ympäröivä yhteiskunta ovat suuressa muutoksessa. Jokapäiväiseen tekemiseen liittyy jatkuvasti jotain uutta, erityisesti osaamistarpeiden muutokset tuovat suuria haasteita työelämään. Muutoksen taustalla ovat uudet teknologiat, tietoon perustuva talouden nousu ja globaali toimintaympäristö.

Työelämän murros johtaa joillakin aloilla työpaikkojen vähentymiseen. Joidenkin ammattialojen arvellaan jopa katoavan, mutta samanaikaisesti syntyy myös uutta työtä ja uusia kasvualoja. Ne edellyttävät usein korkeaa osaamista sekä kykyä omaksua uutta. Tärkeintä tässä murroksessa on pitää meidän laadukas ja menestynyt opetuksemme mukana muutoksessa. Niin täällä Etelä-Karjalassa kuin myös koko Suomessa, elinkeinoelämän tarpeiden tunnistaminen riittävän ajoissa on opetuksen onnistumisen kannalta keskeisintä.

Tänään meidän työelämämme yksi keskeisin ongelma onkin työelämän kohtaanto-ongelma, eli avoimet työpaikat ja työnhakijat eivät kohtaa. Kuulemani mukaan, täällä Etelä-Karjalassa esimerkiksi pienet matkailuyritykset eivät voi laajentaa toimintaansa kysyntää vastaavaksi, kun osaavaa työvoimaa ei ole saatavissa.

Ilokseni olen todennut, että Lappeenrannan kaupunki ja te yrittäjät olette yhdessä päättäneet ryhtyä houkuttelemaan työntekijöitä niille aloille, joilla tekijöistä on pulaa. On positiivista, että kaupunki osaltaan panostaa elinvoiman kasvuun tukemalla ja vahvistamalla yritystoimintaa yhteisen rekrytointikampanjan avulla. Osaava työvoima on yritysten selkäranka.

Yrittäjyyden kehittyessä ja uudistuessa myös yrittäjyyteen liittyviä säädöksiä, kannusteita sekä yrityspalveluja on tarkasteltava avoimesti ja ennakkoluulottomasti, ja tarvittaessa uudistettava niitä määrätietoisesti vastaamaan muuttuvia olosuhteita ja haasteita.

Hallituksella on vastuu siitä, että talouden puitteet ja perustekijät ovat kunnossa siten, että yritykset haluavat kehittyä ja uudistua, ja että työnhakijat ja työntekijät voivat luottaa mahdollisuuksiinsa työllistyä ja kehittyä työssään.

Tämä kaikki on samalla mitä suurimmassa määrin joukkuepeliä, yhdessä tekemistä. Kuten totesin, hallitus ei itse luo uusia työpaikkoja - sen tekevät tulevaisuuden mahdollisuuksiinsa luottavat yrittäjät ja yritykset. Valtion rooli on toimia mahdollistajana – poluttaa eteenpäin, poistaa esteitä, sekä tarjota myös turvaa silloin, jos tilanne niin vaatii. 

Arvoisat yrittäjät,

On myös asioita joihin hallitus ei pysty vaikuttamaan, mutta tänään täällä teille haluan todeta kuitenkin sen, että Suomen nykyinen työmarkkinamalli perustuu menneisyyden Suomen toimintatapaan. Tuolloin kaikki työntekijät kuuluivat liittoihin, yritykset olivat isoja ja kaikki virheet korjattiin finanssipolitiikan keinoin. Nykyään valtaosa työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja olen myös havainnut, että työntekijöiden järjestäytymisaste on viime vuosina pudonnut merkittävästi. Suomen Yrittäjien tuoreen tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista kannattaa paikallista sopimista, minä myös. Niin ikään saman tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista haluaa, että työntekijöillä pitää olla yhdenvertainen mahdollisuus osallistua sopimiseen riippumatta järjestäytymisestä, tästäkin olen samaa mieltä. Näin ollen henkilökohtaisesti toivon, että meillä on yhteisesti valmiutta uudistaa sopimisen kulttuuria vastaamaan nykyistä yritysympäristöämme, se ei liene kohtuuton toive, varsinkin jos ja kun enemmistö suomalaisista on samaa mieltä.

Olen pahoillani myös toisesta hyvin ajankohtaisesta asiasta, nimittäin perhevapaauudistuksen kaatumisesta. Olen itselleni antanut ymmärtää, että tämän uudistuksen tarpeellisuudesta myös työmarkkinajärjestöt ovat olleet yksimielisiä, aivan kuten me kaikki hallituspuolueet olemme olleet, siis eiliseen asti.  Tämä eilinen viesti keskustalaisilta oli erittäin harmillinen työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvon, työllisyyden ja sujuvan lapsiperhearjen kannalta. Hallituksen keskuudessa asian käsittely kuitenkin vielä jatkuu, joten yhä edelleen toivon tältäkin osin vielä myönteistä ratkaisua.

Hyvä juhlayleisö,

Luotettava ja toimiva oikeusjärjestelmä on maan kilpailukyvyn elinehto. Olen pitänyt oikeusvaltion merkitystä esillä useissa eri yhteyksissä. Oikeusvaltiolla on tärkeä rooli niin itseisarvona, valtioidenvälisen yhteistyön mahdollistajana kuin elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaajana. Oikeusvaltiossa tuomioistuinprosessin tehtävänä on turvata jokaiselle kuuluvien oikeuksien ja velvollisuuksien toteutuminen. Jotta yritys uskaltaa investoida, tarvitsee se luottamuksen siihen, että tehokas ja riippumaton oikeuslaitos turvaa viimekädessä velvoitteiden toteutumisen ja laskujen maksamisen.

Vierailin viime viikolla Hongkongissa ja Kiinassa. Vierailulla keskustelin niin Hongkongin kuin Kiinan oikeusministerien kanssa oikeusvaltion merkityksestä. Vein suomalaisten yritysten viestiä siitä, että usko investointien tekemiseen vaatii luottamusta siihen, että maan oikeuslaitos antaa suojan myös ulkomaisen yrityksen toiminnalle. Kansainvälisissä yhteyksissä olen oikeusministerinä pitänyt tätä viestiä esillä aktiivisesti ja tulen tätä myös jatkamaan. Suomalaisten yritysten vienninedistäminen ja toimintaympäristöjen varmistaminen eivät ole ponnistelua vain täällä kotimaassa, se on myös mitä suuremmissa määrin globaalia yhteistyötä eri maiden välillä.

Hyvät yrittäjät,

Oikeusministeriön tehtäviin kuuluu myös yritystoiminnan perustoimintaedellytysten varmistaminen, eli yhtiölainsäädäntö, sopimuksia koskeva lainsäädäntö sekä maksukyvyttömyysmenettelyjä koskeva lainsäädäntö. Yhtenä kantavana teemana minulla oikeusministerinä on ollut sen arvioiminen, miten elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä – ja erityisesti yrittämisen toimintaedellytyksiä voitaisiin parantaa.

Yrittäjyys on äärimmäisen arvokas asia, kuten todettua se on Suomen talouden selkäranka. Vaikka yrittäjyys on vaativa tehtävä, sen aloittaminen tulisi olla jokaiselle kiinnostuneelle mahdollisimman helppoa. Yrittäjäksi ryhtymistä rajoittaa monessa tilanteessa tiettyjen lainsäädännön asettamien vaatimusten korkea taso. Olen esimerkiksi saanut paljon palautetta siitä, että moni uusi yrittäjä haluaisi perustaa liiketoimintansa osakeyhtiömuotoon siihen liittyvien etujen vuoksi, mutta vähimmäispääomaraja asettaa tähän haasteen. Kuulemani kritiikin mukaan myös vähimmäispääomavaatimus on tosiasiassa menettänyt merkityksensä velkojansuojan kannalta.

Tämän johdosta olen päätynyt esittämään, että osakeyhtiöiltä poistettaisiin vähimmäispääomavaatimus kokonaan. Tämä helpottaisi yritystoiminnan aloittamista osakeyhtiömuotoisena, erityisesti yksin yrittämistä ilman henkilökohtaista vastuuta ja uusien mikroyritysten perustamista. Osakeyhtiömuotoinen liiketoiminta sisältää lukuisia etuja, joista myös pienemmän liiketoiminnan harjoittajan olisi mielestäni syytä päästä osalliseksi. Vähimmäispääomavaatimuksen poistaminen helpottaisi myös yhtiön digitaalisen perusilmoituksen tekemistä kaupparekisteriin ja verottajalle sekä myös rekisteröinnin automatisointia. Kaikki tämä nopeuttaa rekisteröintimenettelyä, joten tämä muutos olisi osaltaan yksi hyvä esimerkki hallituksen norminpurkutoimenpiteistä. Todettakoon vielä vertailuna, että osuuskunnilla ei ole koskaan ollut vähimmäispääomavaatimusta ja yli 100-vuotisen kokemuksen perusteella pääomavaatimuksen puuttuminen ei ole aiheuttanut ongelmia.

Arvoisat yrittäjät,

Yrittäjyys sisältää aina myös riskinottoa. Riskinotto voi johtaa joskus myös siihen, että yritys ajautuu maksuvaikeuksiin ja jopa konkurssiin. Jokainen yrittäjä ansaitsee mielestäni kuitenkin aina uuden mahdollisuuden. Rehellisesti ja lain mukaan toiminutta yrittäjää ei saa estää palaamasta yritystoiminnan pariin, vaan tulee yrittää löytää keinoja, joilla yrittäjäksi palaaminen olisi mahdollista.  Konkurssi ei saa olla esteenä uuden yritystoiminnan aloittamiselle.

Oikeusministerinä aion edistää toimenpiteitä, jotka parantaisivat konkurssin tehneen yrittäjän mahdollisuuksia päästä uuteen alkuun. Yritystoimintaan palaamisen tiellä voi kuitenkin olla moninainen joukko erilaisia taustasyitä.

Konkurssimenettelyn tulee mielestäni olla mahdollisimman nopea. Konkurssimenettelyssä tulee käsitellä huolellisesti, mutta riittävän nopeasti läpi asiat, jotta epäonnistunut yritystoiminta saadaan käsiteltyä loppuun mahdollisimman nopeasti. Tulen vielä tällä vaalikaudella tekemään esityksen konkurssilain muuttamisesta, jolla nopeutettaisiin konkurssimenettelyä. Tämä auttaisi pääsemään irti vanhasta taakasta mahdollisimman pian.

Toisaalta, on mielestäni syytä arvioida, voisiko velkavastuusta vapauttamista koskevia menettelyjä parantaa. Tärkeänä kysymyksenä mielestäni on sen arvioiminen, onko muissa verrokkimaissa sellaisia velkavastuusta vapauttamismenettelyjä, joita meillä Suomessa ei ole. Nykyistä velkajärjestely- ja velkasaneerauslakeja on pidetty pääosin toimivina, mutta pidän jatkuvaa arviointia tärkeänä. Tätä tavoitetta tukemaan oikeusministeriössä on toimeksiannostani tehty kansainvälistä vertailua eri maiden lainsäädännöistä, eli siitä miten konkurssin tehnyt yrittäjä voi vapautua velkavastuustaan. Vertailu valmistuu lähiaikoina ja tämän jälkeen se lähtee laajalle lausuntokierrokselle. Tarkoituksena on pyrkiä havaitsemaan, olisiko vertailumaissa sellaisia keinoja, joilla voitaisiin nopeuttaa konkurssin tehneen yrittäjän paluuta yritystoiminnan pariin.

Konkurssin tekeminen vaikuttaa usein mahdollisuuksiin saada uutta rahoitusta luottotietomerkinnöistä johtuen. Osana luottotietolain uudistustarpeiden selvittämistä tulemme arvioimaan myös kysymystä siitä, voisiko konkurssin tehneen yrittäjän mahdollisuutta palata yritystoimintaan helpottaa.

Yritystoiminnan pariin palaamisen esteenä voi olla myös monia muita kysymyksiä. Verottajan rekistereihin pääsy, julkisiin hankintoihin osallistumisoikeus sekä erilaiset elinkeinolupamenettelyt voivat olla uuden yritystoiminnan aloittamisen esteenä. Tulen aloittamaan keskustelut myös kollegoideni kanssa siitä, miten myös muut ministeriöt voisivat osaltaan olla mukana helpottamassa yrittäjän uutta mahdollisuutta.

Arvoisat yrittäjät, hyvät juhlavieraat,

Yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen on hallituksen keskeisimpiä tavoitteita. Monia uudistuksia on laitettu liikkeelle, mutta edelleen haemme myös uusia avauksia yrittäjyyden vahvistamiseksi. Kunnianhimon taso halutaan pitää korkeana ja kuntokäyrä jatkuvasti nousujohteisena. 

Suomessa uskotaan yrittäjyyteen. Suomi ei olisi Suomi ilman teitä lukuisia yrittäjiä, jotka luotte sen Suomen elinkeinoelämän selkärangan.

Nostan maljan teidän kunniaksenne!

Sivun alkuun