Hyppää sisältöön
Media

Oikeusministeri Antti Häkkäsen puhe Suomen Kiinteistöliiton hallituspäivillä 17.8.2017

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 17.8.2017 12.15
Puhe

Arvoisat Suomen Kiinteistöliiton hallituspäivien osallistujat,

Kiitän lämpimästi kutsusta saapua tuomaan teille valtiovallan tervehdyksen

Tervehdyksen tuominen on vallitsevassa taloustilanteessa mieluisaa. Valtiovarainministeriö arvioi kesäkuussa taloudellisessa katsauksessaan, että Suomen talouskasvu nopeutuu selvästi ja kasvu jatkuu tulevina vuosina. Kasvu on aiempaa laaja-alaisempaa eikä ole enää pelkästään yksityisen kulutuksen varassa. Myös vienti ja investoinnit kasvavat selvästi.

Työllisyystilanteessa näkynyt käänne parempaan on edelleen vahvistunut. Työllisten määrän kasvu on hivenen kiihtynyt, mutta työttömien määrä on pysytellyt vajaassa yhdeksässä prosentissa koko alkuvuoden. On arvioitu että, parantuneet suhdannenäkymät kohentavat työllisyysnäkymiä myös ensi vuonna. Nyt onkin tärkeää turvata talouskasvun jatkuminen ja antaa kaikille mahdollisuus päästä töihin.

Talouden elpymistä on osaltaan vauhdittanut erityisesti käynnistynyt rakennusinvestointien voimakas kasvu. Suurelta osin kyse on asuntorakentamisesta, mutta myös liike- ja toimitilarakentaminen on kasvussa suurten kauppakeskushankkeiden vuoksi. Onkin todettu, että rakentamisen suhteellinen vaikutus työllisyyden parantumiseen on merkittävintä.

Hyvät kuulijat,

Sen ohella, että oikeusministerinä vastaan oikeusministeriön hallinnonalan asioista, minulla on kokoomuksen ministeriryhmässä sovitun työnjaon myötä seurantavastuullani myös muun muassa ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osasto.

Jo pelkästään yhteiskuntataloudellisessa mielessä kysymyksessä on erittäin tärkeä ja merkittävä kokonaisuus, miljardien arvoinen suomalainen kansallisvarallisuus, eli yksityisesti ja julkisesti omistettu kiinteistökantamme. Tähän kansantalouden kannalta erittäin merkittävään kokonaisuuteen vaikuttavat toimenpiteet on mietittävä tutkimustietoon ja huolelliseen analyysiin nojaten. Myös inhimillisesti katsoen asia on tärkeä, eli minkälaisella lainsäädännöllä ohjataan suomalaisten ihmisten kannalta yhtä tärkeintä, eli lainsäädäntöä joka liittyy omaan kotiin.

Suomen Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilaaman selvityksen mukaan, asumismenot haukkaavat tulevina vuosina yhä suuremman osuuden suomalaisten tuloista. Koen tämän kehityksen erittäin huolestuttavana. Ei ole kestävää, että pahimmillaan tuloista asumiseen uppoaa jopa lähes 40 prosenttia. Jo tämän tutkimuksenkin perusteella voidaan todeta, että meidän päättäjien päätöksillä on todella merkitystä, eikä vähäisimpänä ole tehtävät ratkaisut esimerkiksi asumiseen kohdistuvista veroista.

Asumisen kustannusten nousulla on useita haitallisia vaikutuksia. Haitallisin vaikutus on työnteon ja työn vastaanottamisen kannusteiden heikentyminen erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla. Tämä on kansantalouden kasvun ja yksittäisen työttömänä olevan suomalaisen kannalta raskas hinta. Asumisen hinnalla on myös suora yhteys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan onnistumiseen. Asuntopolitiikan on syytä olla hallituksen asialistan kärkipaikoilla.

Tässä yhteydessä kiitän Suomen Kiinteistöliittoa aktiivisuudestanne muun muassa asumisen kustannuksista käytävään keskusteluun. Sanotaan että tieto lisää tuskaa, mutta tässä tapauksessa totean, että ilman aktiivisuuttanne ja määrätietoista toimintaa asumisen kustannusten merkityksestä tavallisten suomalaisten ihmisten elämään, emme me päättäjä kiinnittäisi riittävästi näihin asioihin huomiota. Suomen Kiinteistöliiton olemassaololla on siis merkitystä, olette yhteiskunnallisesti tärkeä toimija ja kiinteistöjen omistajien puolestapuhuja.

Hyvät seminaarin osallistujat,

Hallitusohjelmassa asuntopolitiikka sai erityisen huomion. Kuten alussa totesin, asuntopolitiikalla on oma merkittävä roolinsa Suomen talouden kasvun ja työllisyyden vahvistamisessa, siksi se haluttiin nostaa tärkeään asemaan myös hallitusohjelmassa. Ohjelmaa tehtäessä haluttiin löytää tekijöitä, joiden avulla asumisen laatua ja merkitystä voidaan korostaa. Tavoitteena oli löytää keinoja kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi sekä asuntojen että tonttien tarjonnan merkittävään lisäämiseen. Näissä tavoitteissa on myös onnistuttu, tänä vuonna uusia asuntoja valmistuu ennätysmäärä, eli enemmän kuin kertaakaan 25-vuoteen. Markkinataloudessa asuntojen määrällä on merkittävä vaikutus kun puhutaan asumisen hinnasta.

Hallitusohjelma painottaa sujuvaa rakentamista ja luoda edellytykset vastata kaupungistumiseen. Huomiota on kiinnitetty laadukkaaseen rakentamiseen ja viihtyisiin asumisympäristöihin. Hyvät palvelut, toimiva joukkoliikenne ja luonto ovat kaikki osaltaan elämisen laatua lisääviä tekijöitä.

Hyvät ystävät,

Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on uudistaa asuntokantaa, vastata asuntojen kysyntään, lisätä asumisen valinnanvapautta sekä vastata asuntotarpeen rakenteen muutoksiin. Asunto-osakeyhtiölain osalta hallitusohjelman tavoitetta voidaan edistää niin sanotun purkavan lisärakentamisen päätöksentekoa helpottamalla. Yksinkertaisuudessaan purkavalla lisärakentamisella tarkoitetaan kasvualueiden kehittämistä siten, että vanhaa rakennuskantaa puretaan ja tilalle rakennetaan uutta.

Erityisesti kaupunkien keskustoissa olemme usein tilanteissa, joissa vanha rakennuskanta on toteutettu kovin tehottomasti. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä on kiinteistöjä, jotka ovat tulleet elinkaarensa päähän. Kiinteistöihin kohdistuu merkittäviä peruskorjaustarpeita, usein niistä puuttuu myös hissit.

Näissä tilanteissa olisi monesti tarkoituksen mukaisinta purkaa rakennettu kiinteistö ja rakentaa tilalle merkittävästi tehokkaammin. Purkava lisärakentaminen on usein pitkällä tähtäimellä myös teknistaloudellisesti kustannustehokkaampaa kuin perinteinen ja laajamittainen peruskorjaaminen.

Tehokkaammalla uudisrakentamisella vastaamme myös ilmastotavoitteisiin samalla kun tuodaan keskustoihin lisää asumista, myös keskustojen yksityisten ja julkisten palvelujen turvaaminen ja jopa lisääntyminen varmistuu uusien asukkaiden myötä.

Oikeusministeriössä on johdollani valmisteltu asunto-osakeyhtiölain päätöksenteon muuttamista niin, että purkavaa lisärakentamista tultaisiin helpottamaan. On tärkeää, että tämä muutos toteutetaan siten, että samalla turvataan muun muassa kunkin osakkaan asuminen ja asuntovarallisuuden arvo. Olenkin lähipäivinä asettamassa työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon asunto-osakeyhtiölain muuttamista sekä asuin-, että liike- ja muita tiloja koskevilta osin. Tavoitteenani on, että hallituksen esitys olisi vietävissä eduskunnan käsittelyyn syksy 2018 aikana.

Arvoisat Kiinteistöliiton edustajat,

Viime aikoina on käyty paljon keskustelua Suomen perustuslaista. Tässä yhteydessä lainaan perustuslain 19 pykälää ”Oikeus sosiaaliturvaan” ja sen 4. momenttia: Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Asumisen omatoimisen järjestämisen tukeminen kirjattiin myös hallitusohjelmaan.

Suurin osa ”asuntopoliittisesta” keskustelusta ja tuista pyörii ARA-vuokra-asuntojen ja asumistukien ympärillä. Omatoimisuuteen kannustaminen; säästäminen, oman asunnon hankinnan edistäminen, vastuun ottaminen itse perheen asumisen järjestämisestä, eivät ole juuri lainkaan esillä tämän päivän asuntopoliittisessa keskustelussa. Omistamiseen suhtaudutaan jopa ”negatiivisesti”: pidetään hyvänä, että kunnat/kaupungit/suuret instituutiot omistavat ja vuokraavat asuntoja. Voidaan melkein sanoa, että kotitalouksia ei nähdä toivottavina asuntojen omistajina.  Omistamisella on kuitenkin yhteiskuntajärjestykselle ja ihmisen arjen ajattelulle perustavanlaatuisia vaikutuksia. Jokaisen kansalaisen mahdollisuutta omistaa oma kotinsa, on tukemisen ja kannustamisen arvoinen asia myös tulevina vuosina.

Haluankin tässä yhteydessä painottaa edellä mainitsemaani perustuslain kohtaa, joka korostaa asumisen omatoimisen järjestämisen tukemista. Tällä hetkellä valtio tukee omistusasumista paitsi verojärjestelmän kautta, eli asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudella ja ensiasunnon ostajien varainsiirtoveron vapautuksella. Meillä on käytössä myös kaksi muuta tukijärjestelmää. Eli 15-39 -vuotiaille ensiasunnon ostajille tarkoitettu asuntosäästöpalkkiojärjestelmä. Tämä ASP on erittäin suositeltava tapa säästää omarahoitusosuus oman asunnon hankintaan, eli esimerkiksi hyvää vastuunottoa nuorille oman asumisen järjestämiseksi.

Toisena tukimuotona on omistusasumislainojen valtiontakaus, jonka voivat saada kaikki omistusasuntolainan ottavat.

Tätä valtiontakausta kovin heikosti yleisesti tunnetaan. Arvioin, että tämä yksityisille omistusasuntojen ostajille tarkoitettu tuki, voisi olla erityisesti nuorten perheiden asumisen järjestämisessä oivallinen apu. Olenkin viime aikoina pohtinut, että miten tätä valtiontakausta tulisi kehittää siten, että se osaltaan olisi aito tuki omatoimisen asumisen järjestämiseen. Ehkä tältäkin osin tulen tekemään avauksia ja kehittämisehdotuksia lähiviikkoina.

Hyvät ystävät,

Puheenvuoroni lopuksi haluan nostaa esiin vielä yhden erittäin merkittävän käynnistyneen hankkeen, nimittäin maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen. Kyseinen laki on ehkä vuosien kuluessa Suomen eniten muutettu ja täydennetty lakikokonaisuus. Laki tuli voimaan vuoden 2000 alusta. Tähän päivään mennessä laista on muutettu, lisätty tai kumottu kaksi kolmasosaa lain runsaasta 200 pykälästä, joten kokonaisvaltainen tarkastelu on mitä ajankohtaisinta.

Toisaalta myös yhteiskunta on kovasti muuttunut alkuperäisen lain voimaantulosta. Arvioin, että tulevaisuudessa toimintaympäristöön vaikuttavat muutokset ja ilmiöt vahvistuvat entisestään. Näitä muutoksia aiheuttavia tekijöitä on lukuisia, muun muassa digitalisaatio, ilmastopolitiikka ja energiakysymykset. Merkittäviä muutostekijöitä ovat myös kaupunkiseutujen kasvu ja kaupungistuminen sekä liikkumisen murros.

Alueidenkäytöltä edellytetään nykyisin valmiuksia vastata nopeasti erilaisiin tarpeisiin. Rohkenen sanoa, että nykyiset menetelmämme esimerkiksi kaavoituksen osalta eivät kaikissa tilanteissa vastaa nopealiikkeisen yhteiskunnan tarpeisiin. Toisaalta vaatimukset elinympäristön laadulle ja herkkyys siinä tapahtuville muutoksille ovat kasvaneet. Myös vaatimuksemme normeista vapaamman yhteiskunnan puolesta ovat perusteena maankäyttö- ja rakentamislain uudistamisen tarpeellisuudelle.

Olenkin tästä käynnistetystä uudistuksesta kovin tyytyväinen. Prosessina se tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen, kun tavoitteet ovat korkealla, ollaan silloin tekemisissä maakäytön perusfundamenttien kanssa, edessä on siis myös tältäkin osin mielenkiintoinen taival. Taival johon myös Suomen Kiinteistöliiton asiantuntemus on erittäin tervetullutta. Tavoitteenamme on, että vielä tämän hallituskauden kuluessa luodaan edellytykset maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiseksi tulevan hallituskauden aikana. Nyt siis valmistellaan suuntaviivat, jotta vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen käytävissä hallitusneuvotteluissa olisi edellytykset päättää lain uudistamisen ehdoista ja tavoitteista.

Arvoisat Suomen kiinteistöliiton alueorganisaatioiden edustajat sekä liiton henkilöstö,

Toivotan teille mitä mielenkiintoisinta seminaaria täällä Helsingissä.

Sivun alkuun