Hyppää sisältöön
Media

Oikeusministeri Antti Häkkäsen puhe Syyttäjälaitospäivässä Helsingin yliopistolla 1.12.2017

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 1.12.2017 11.08
Puhe

Arvoisa juhlaväki, syyttäjät ja syyttäjälaitoksen työntekijät, valtakunnansyyttäjä ja hyvät kutsuvieraat,

Vietämme Suomessa tärkeää vuotta, Suomi 100-juhlavuotta. Oikeusministeriön yhtenä teemana tänä juhlavuonna on oikeusvaltioperiaate ja oikeuslaitos. Oikeusvaltiota on koko Suomen itsenäisyyden ajan pidetty kantavana periaatteena ja sitä se on tänä päivänäkin. Oikeusvaltioon kuuluu olennaisena osana lain noudattaminen. Syyttäjillä on tässä keskeinen rooli rikosvastuun toteuttajina.

Juhlistamme tänä vuonna myös nykymuotoisen syyttäjälaitoksen 20 vuotista taivalta. Minulla on ilo onnitella 20 vuotiasta valtakunnansyyttäjänvirastoa.

Syyttäjälaitoksessa on tapahtunut paljon muutoksia viimeisen 20 vuoden aikana. Kihlakuntajaosta on luovuttu, virastoja on yhdistetty ja toimialueita laajennettu ja syyttäjien toimivalta laajennettu koko maahan.  Myös syyttäjien tehtäväkenttä on laajentunut. Kesällä voimaan tullut Eurooppalainen tutkintamääräys on lisännyt syyttäjien työmäärää. Samalla esitutkintayhteistyön merkitys ja syyttäjän rooli on korostunut.

Rikosasioista on tullut entistä vaativampia ja kansainvälisempiä. Merkittävinä rikosilmiöinä ovat kasvaneet terroristiset rikokset, kyberikollisuus ja viha- ja rasistiset rikokset. Suuria muutoksia on vielä tulossa syyttäjälaitoksen organisaatiouudistuksen myötä.

Syyttäjälaitoksen toiminnan tehostaminen ja syyttäjäkäytäntöjen ja ratkaisutoiminnan yhdenmukaistaminen ovat olleet organisaatiouudistuksen perusteena. Uudelleenorganisoinnin valmistelu on aloitettu jo vuonna 2015 valtakunnansyyttäjän asettamien selvitysmiesten toimesta. Oikeusministeriö linjasi vuonna 2016, että syyttäjälaitos organisoidaan yhdeksi virastoksi vuoden 2018 alusta.

Uudistuksen tavoitteena on helpottaa syyttäjäntoiminnan ohjausta ja johtamista kokonaisuutena. Uudistus mahdollistaa resurssien joustavamman kohdentamisen ja työmäärän tasaamisen nykyistä oikeudenmukaisemmin koko maassa. Uudistuksella pyritään turvaamaan se, että syyttäjät voisivat paremmin kohdistaa työpanostaan vaativimpiin asioihin. Erikoissyyttäjien osaaminen olisi jatkossa tehokkaammin hyödynnettävissä. Uudistuksella ei lakkauteta toimipaikkoja eikä vähennetä henkilöstöä.

Oikeusministeriön työryhmä sai mietintönsä valmiiksi kesäkuussa. Työryhmän ehdotuksen mukaan muodostettaisiin uusi Syyttäjälaitos –niminen virasto. Hallinnollisesti keskushallintoyksikkönä toimisi valtakunnansyyttäjän toimisto ja operatiivisia syyttäjäntehtäviä hoitaisi viisi syyttäjäaluetta. Virastoa johtaisi valtakunnansyyttäjä, joka toimisi edelleen ylimpänä syyttäjänä ja syyttäjien esimiehenä. Työryhmän ehdotuksesta annettiin runsaasti lausuntoja.

Asian valmistelu on edennyt hyvin yhteistyössä valtakunnansyyttäjänviraston ja Suomen Syyttäjäyhdistyksen kanssa. Hallituksen esitys pyritään antamaan eduskunnalle alkuvuodesta, mutta lain voimaantulo lykkääntyy 1.9.2018 asti.

Syyttäjälaitoksen osalta tullaan laatimaan pidemmän tähtäimen suunnitelma muutoksista toiminta- ja tehtäväkentässä sekä tulevista resurssitarpeista. Vaikka syyttäjälaitoksen kehys on tulevina vuosina aleneva, pyrin turvaamaan syyttäjälaitoksen toimintaedellytykset ja riittävät resurssit budjetti- ja kehysvalmistelussa.

Yhteistyötä syyttäjälaitoksen ja poliisin tulosohjauksesta vastaavien oikeusministeriön ja sisäministeriön osastojen välillä on tiivistetty. Näin koko rikosprosessiketjun toimijat voidaan ottaa paremmin huomioon kehyssuunnittelussa.

Terroristiset rikokset ovat maailmanlaajuisesti merkittävä rikosilmiö, johon tulee pystyä vastaamaan. Syyttäjälaitoksella on keskeinen tehtävä näiden rikosten torjunnassa aina esitutkinnasta lähtien syytteen ajamiseen oikeusistuimissa. Syksyn budjettiriihessä syyttäjälaitos sai lisämäärärahan terrorististen rikosten torjumiseksi ja rikosvastuun toteuttamiseksi.

Myös lainsäädäntövalmistelussa oikeusministeriössä pyritään ottamaan huomioon syyttäjälaitoksen toimintaedellytykset. Oikeusprosessien keventämistä käsittelevä työryhmä on ehdottanut erilaisia keinoja keventää oikeudenkäyntimenettelyjä, joilla on vaikutuksia myös syyttäjien työhön.

Muun muassa videoyhteyden käyttöä on esitetty laajennettavaksi ja vastaajan läsnäolovelvollisuutta pääkäsittelyssä lievennettäväksi. Vaikeasti tavoitettavien henkilöiden haastamisen helpottamiseksi on ehdotettu, että syyttäjä voisi määrätä epäillyn pysymään esitutkinnan päätyttyä poliisin tiloissa haasteen tiedoksiantamista varten määrätyn ajan. Myös eduskunnassa käsiteltävänä oleva sakkomenettelylain laajennus tuo helpotuksia syyttäjien työmäärään.

Euroopan syyttäjäviraston (EPPO) perustamista koskeva asetus on hyväksytty lokakuussa EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvoston kokouksessa vuosia kestäneiden neuvotteluiden jälkeen. Syyttäjänvirasto on tarkoitus perustaa Luxemburgiin, jossa sen toiminta alkaa vuonna 2021. Suomelle on tärkeä olla mukana laajassa eurooppalaisessa rintamassa torjumassa petoksia ja korruptiota. Saamme vietyä uuteen virastoon myös pohjoismaista avointa hallintokulttuuria.

Euroopan Syyttäjänvirasto täydentää EU:n rikosoikeudellisen yhteistyön viraston Eurojustin työtä ja mahdollistaa Eurojustin keskittymisen terrorismin, ihmiskaupan ja muiden rikosten torjuntaan. Oikeusministeriö on tiiviisti mukana Eurojustiin liittyvässä EU-valmistelussa. Valmistelussa pyritään vähentämään hallinnollisia tehtäviä, jotta Eurojust voisi keskittyä paremmin operatiiviseen toimintaan. Asetusten kansallinen implementointi aloitetaan ensi vuonna.

Syyttäjälaitos osallistuu Eurojustin ja myös tulevan Euroopan syyttäjänviraston toimintaan.

Syyttäjän rooli on tänä päivänä merkittävä. Syyttäjälaitos on sen työntekijöiden muodostama kokonaisuus. Rikosvastuu toteutuminen voidaan parhaiten taata, kun kaikki sen työntekijät saavat ansaitsemansa arvostuksen ja tunnustuksen tekemästään vaativasta työstä.

Tavoitteenani on parantaa syyttäjälaitoksen toimintaedellytyksiä mainituilla lakihankkeilla ja erityisesti syyttäjälaitoksen rakenneuudistuksen toteuttamisella. Myös aineistopankkihanke AIPA:n valmistelu etenee vaikeuksistaan huolimatta. Syyttäjien sakkosovellus on jo otettu käyttöön. Jatkossa AIPA tuo syyttäjälaitokselle monia toiminnallisia hyötyjä.

Voin ilokseni todeta, että yhteistyö ministeriön ja valtakunnansyyttäjänviraston välillä toimii saumattomasti. Yhteisiä hankkeita on saatu menestyksellä vietyä eteenpäin. Toivotan syyttäjälaitokselle onnea ja menetystä ja kaikille miellyttävää syyttäjälaitospäivää.

Antti Häkkänen
Sivun alkuun