Hyppää sisältöön
Media

Oikeusministeri Tuija Brax Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman seminaarissa "Lasten ja nuorten kunta 2010-luvulla" 22.3.2011

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 22.3.2011 11.30
Puhe -

Hyvät kuulijat,

Tutkimusten mukaan suomalaiset arvostavat demokratiaa. Vuoden 2010 Suomi-barometrissa kansallisten arvojen kärkeen nousi juuri demokratia. Tuoreessa pääosin länsieurooppalaista maata kattavassa Democracy barometer -tutkimuksessa (2011) Suomi sijoittui Tanskan jälkeen toiseksi. Muita kärkiryhmän maita ovat Belgia, Islanti, Ruotsi ja Norja. Tutkimuksessa Suomi oli, osallistumista lukuun ottamatta, vahvoilla tutkimuksen kaikilla osa-alueilla.

Suomen heikkoa sijoitusta osallistumista kuvastavalla mittarilla ei voitane pitää yllätyksenä. Vaikka äänestysaktiivisuus on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana laskenut miltei kaikissa läntisissä demokratioissa, Suomessa osallistumisen lasku on ollut keskimääräistä jyrkempää. Kun Suomi vielä 1980-luvulla sijoittui äänestysprosenttien osalta eurooppalaisen keskitason yläpuolelle, on sijoitus pudonnut sittemmin alle puolivälin. (Kuten edellisessä puheenvuorossa todettiin,) suomalainen demokratia ei tosiaan ole vielä valmis.

Osallistumisessa on nähtävissä huomattavia eroja sekä iän että sosioekonomisen aseman perusteella. Vaikka nuorten osallistuminen on muuallakin vanhempia ikäryhmiä matalammalla tasolla, aktiivisuusero on Suomessa Euroopansuurimpia. Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaisnuoret sijoittuvat yhteiskunnallisilta tietotaidoiltaan kansainvälisten vertailujen kärkeen, mutta ovat kuitenkin muunmaalaisia ikätovereitaan vähemmän motivoituneita osallistumaan.

Kiinnostus yhteiskunnalliseen osallistumiseen eriytyy vahvasti heti peruskoulun jälkeen. Huolimatta siitä, että monet nuoret ovat eri tavoin yhteiskunnallisesti aktiivisia, suurelle osalle nuorista vaikuttamisen keinot jäävät vieraiksi. Monet nuoret kokevat vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi.

Myös osallistumisen tavat muuttuvat. Erityisesti monilla perinteisillä yhteiskunnallisilla järjestöillä on vaikeuksia löytää nuoria aktiivijäseniä. Se, etteivät monet nuoret koe perinteistä järjestötoimintaa omakseen ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö he haluaisi vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin asioihin. Esimerkiksi netti ja epämuodollinen järjestötoiminta tarjoavat uusia osallistumisen muotoja erityisesti lapsille ja nuorille.

Mutta kuuleeko kukaan? Välittyvätkö uusien osallistumismuotojen välityksellä lähetetyt viestit päättäjille?

Oma näkemykseni on, että uusien osallistumismuotojen huomioimisessa on vielä paljon kehittämistä. Verkkodemokratia ei ole vain uusien nettisivujen ja kommenttipalstojen pystyttämistä. Se on yhtä paljon sitä, että hallinto muuttaa toimintatapojaan niin, että lasten ja nuorten välittämät viestit saavuttavat päätöksentekijät ja niitä myös on valmius kuulla.

Toki paljon on tehty. Suomen kunnissa on monenlaisia toimivia kokemuksia nuorisovaltuustoista ja muista nuorten osallistumiskanavista. Aktiivisen kuntalaisten kokemuksia voi alkaa luoda jo kouluissa. Tästä ovat oppilaskunnat ja erilaiset demokratiakasvatuksen yhteydessä toteutetut hankkeet esimerkkeinä. Oikeusministeriössä on kehitetty yhdistyslakia paremmin verkossa tapahtuvan toiminnan mahdollistavaksi.

Haasteena on kuitenkin tunnistaa monimuotoisuus: nuoret ovat erilaisia ja heillä on monin tavoin erilaisia taustoja. On tärkeää, etteivät osallistumisen kanavat ole liian yksipuolisia ja "aikuismaisia". Haasteena on myös tavoittaa mahdollisimman suuri osa lapsista ja nuorista - ettei osallistuminen jo varhain jäisi vain siihen parhaat edellytykset omaavien oikeudeksi.

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan tehtävänä on perustuslain mukaan edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Samoin perustuslaki asettaa julkisen vallan tehtäväksi perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisen. Lapsen oikeuksien yleissopimus painottaa erityisesti lasten kuulemista ja lapsen edun periaatteen huomioimista.

Kuntalaki velvoittaa turvaamaan kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet. Valtuuston on eri keinoin pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Tämä käsittää mm. velvoitteen tiedottaa kunnan asioista, ja kuulla eri ryhmien näkemyksiä ennen päätöksentekoa.

Uudistetun nuorisolain tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut. Lain tavoitteena on kohentaa nuorten sosiaalista asemaa ja nuorille tarjottavaa varhaista tukea. Myös koulutukseen pääsyä ja työelämään siirtymistä pyritään tehostamaan. Nuorisolaissa säädetään nuorten osallistumisesta nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn alue- ja kuntatasolla. Nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorisolain uudistus antaa entistä paremmat eväät ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja vahvistaa nuorten yhdenvertaisuutta.

Nuorisolaki ei saa jäädä kunnissa vain nuorisotoimen noudatettavaksi ja edistettäväksi vaan sen tulee koskea muitakin kunnan toimijoita. Tämä tarkoittaa sitä, että nuoria on kuunneltava muissakin kuin niissä asioissa jotka on perinteisesti ajateltu erityisesti nuoria koskeviksi - kuten koulu ja nuorisotalot. Lisäksi on huomioitava, että lapsia ja nuoria itseään tulee kuulla heitä koskevissa asioissa. Vanhempien, opettajien, nuorisotyöntekijöiden tms. kuuleminen ei tätä korvaa.

Valtioneuvosto teki helmikuussa 2010 periaatepäätöksen demokratian edistämisestä Suomessa. Periaatepäätöksessä linjataan, että erityisesti nuoriin ja maahanmuuttajin kohdistuvaa tiedotusta tulisi vahvistaa. Demokratiapoliittisen periaatepäätöksen mukaan tavoitteena on madaltaa kynnystä käsitellä kouluopetuksessa poliittisia ja yhteiskunnallisia sisältöjä.

Opetushallitus toteuttaa vuoden 2011 aikana selvityksen demokratiakasvatuksen toteuttamisesta esi- ja perusopetuksessa, koulujen kerhotoiminnassa, oppilaskuntatoiminnassa sekä opettajankoulutuksessa. Samalla on tarkoitus kehittää koulujen demokratiakasvatusta tukevia käytäntöjä.

Erityisiä kohderyhmiä vaaleihin ja osallistumisoikeuksien käyttöön liittyvälle tiedotukselle ovat äänestysikään varttuvat nuoret sekä maahanmuuttajat. Oikeusministeriö on uusinut vaalitiedotussivunsa - Vaalit.fi - helpommin käytettäviksi ja perustanut erityisesti nuorten tavoittamiseksi vaalitietoutta ja audiovisuaalista aineistoa sisältävän facebook -ryhmän. Vaalitietoutta julkaistaan 20 eri kielellä - mukana sekä kotimaiset vähemmistökielet että yleisimmät maahanmuuttajakielet - sekä lisäksi tuotettuna näkövammaisille ja viittomakielisille.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien yhteydessä oikeusministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Allianssin yhteistyöhankkeena on tuotettu aineisto opettajille, jonka avulla osallistumista ja päätöksentekoa voidaan kouluissa harjoitella. Julkaisussa nostetaan esille useita esimerkkejä, joilla nuori voi saada äänensä kuuluviin kuntatasolla. Näitä ovat esimerkiksi Aloitekanava.fi, nuorten vaikuttajaryhmät kuten nuorisovaltuustot ja Lasten parlamentti. Lisäksi oikeusministeriö seuraa, minkälaisia käyttäjäkokemuksia nuorille muodostuu verkkoäänestyksestä, jota kokeillaan vuoden 2011 eduskuntavaaleihin liittyvän nuorisovaalin yhteydessä.

Oikeusministeriö rahoittaa laajan vaalitutkimuksen kevään eduskuntavaaleista. Tästä aineistosta saamme vastauksia myös nuorten osallistumiseen ja sen vaikuttimiin liittyen.

Ministeriössä on selvitetty äänioikeusikärajan laskemista 16-vuoteen kunnallisvaaleissa. Taustalla oli kysymys siitä, olisiko äänioikeusikärajan laskulla mahdollisuus tavoittaa nuorempia ikäluokkia, tukea demokratiakasvatusta ja näin tasoittaa äänestysaktiivisuudessa havaittuja eroja. Selvityksessä tuodaan esiin sekä laskua puoltavia että sitä vastaan puhuvia näkökohtia. Saatu lausuntopalaute osoittaa, että kysymys äänestysikärajan laskemisesta jakaa näkemyksiä - sekä puolueissa että muissa toimijoissa. Monet nuorisojärjestöt puoltavat vahvasti 16-vuoden ikärajaa, mutta muitakin näkemyksiä nuorten kesken on olemassa.

Äänestysikärajan mahdollinen alentaminen on siis kysymys, johon seuraavan hallituksen tulee ottaa kantaa. Myös kuntalain uudistushanke tulee etenemään seuraavalla hallituskaudella. Lisäksi vaalilain uudistus vaalien suhteellisuuden paremmaksi toteuttamiseksi sekä mm. uuden kansalaisaloitteen luominen ovat kansalaisten osallistumista lähivuosina parantavia hankkeita.

Hyvät kuulijat,

Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi. Teemavuoden yhtenä tavoitteena on tehdä vapaaehtoistoimintaa paremmin tunnetuksi. Vuoden tunnuslause "vapaaehtoisena vaikutat" kuvastaa tavoitetta vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Toivon, että tämä seminaari edistää tämän tavoitteen toteutumista nuorten kuntalaisten osalta.

Sivun alkuun