Hyppää sisältöön
Media

Oikeusministeri Tuija Brax: Tuomittujen terveyttä on hoidettava vankilan ulkopuolellakin

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 17.6.2010 9.06
Tiedote -

- Vankeuteen tuomittujen hoidon tarve on useimmiten olemassa jo ennen rikosseuraamuksen piiriin joutumista ja jatkuu sen jälkeen. Tällöin ei riitä, että terveydentilaan puututaan vain rangaistusaikana. Emme saa joutua tilanteeseen, että hoitoon pääsee vain rangaistuksen kautta, sanoi oikeusministeri Tuija Brax Rikosseuraamuslaitoksen järjestämässä vankien terveystutkimuksen julkistustilaisuudessa 17.6. Helsingissä.

Tutkimuksen mukaan vankien ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien mielenterveyshäiriöt, erityisesti päihde- ja persoonallisuushäiriöt, ovat kasvaneet entisestään.

- Liki kaikilla on hoidon tarvetta, mikä pitäisi ottaa huomioon niin seuraamuksen aikana kuin vapauttamisen yhteydessäkin. Ylivoimaisesti suurin tarve liittyy päihdehäiriöihin.

- Tarvitaan vapaudessa tapahtuvia hoitomalleja, jotka saavuttavat kohderyhmän ja mahdollistavat tarpeelliset hoito- ja kuntoutusjatkumot. Hoitamattomina vankien mielenterveys-, päihde- ja muut terveysongelmat voivat tulla yhteiskunnalle monella tavalla kalliiksi. Jos rikoskierre jatkuu, kyse ei ole vain rahasta, vaan myös meidän kaikkien turvallisuudesta. Tulevaisuudessa tulee myös harkita vankien terveydenhuollon liittämistä osaksi yleistä terveydenhuoltoa.

Tutkimuksen mukaan erityisen sairaita ovat naisvangit ja varsinkin sakkovangit. Vain puolet vangeista on työkykyisiä, naisvangeista heitä on vain kolmannes.

- Toisaalta puolet vangeista on työkykyisiä, joten heille tulee järjestää monipuolista toimintakykyä ylläpitävää ja parantavaa toimintaa. Rikosseuraamuslaitoksen tavoite on lisätä rikoksettoman elämän edellytyksiä. Vankilat, niiden terveydenhoito ja muu kuntouttava toiminta ovat merkittäviä tekijöitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä.

Tutkimuksesta selvisi, että osa vankien työkyvyttömyydestä on piilossa. - Kaikilla työkyvyttömiksi arvioiduilla vangeilla ei ole työkyvyttömyyseläkettä. Tällä voi olla suuri merkitys selviämiselle yhteiskunnassa rangaistuksen jälkeen. Jos kehitämme kattavan tavan vankien työkyvyttömyyden toteamiseen ja siihen liittyviin eläkejärjestelyihin, voimme ehkä katkaista ainakin joidenkin osalta rikollisuuden jatkumisen, Brax huomautti.

Naisvankien määrä on kasvanut pikkuhiljaa, ja on nyt noin 8 prosenttia kaikista vangeista.
- Naisvankien tilanteen riittävä huomioiminen niin terveydenhuollon kuin muidenkin seikkojen suhteen on haaste Rikosseuraamuslaitokselle.

Lisätietoja:
ministerin erityisavustaja Johanna Hautakorpi, puh. (09) 1606 7506

Sivun alkuun