Oikeusministeriö: Ruanda-oikeudenkäynti on osa Suomen kansainvälisiä oikeusvaltiovelvoitteita
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on tänään antanut tuomionsa ns. Ruanda-oikeudenkäynnissä, jossa Porvoossa asuvaa ruandalaismiestä syytettiin osallisuudesta kansanmurhaan vuonna 1994.
Suomi ei Ruandan pyynnöstä huolimatta luovuttanut miestä oikeudenkäyntiä varten Ruandaan, vaan oikeutta käytiin Suomessa. Oikeusministeriön tekemän päätöksen taustalla olivat Ruandan kansanmurhien tutkintaa varten perustetun kansainvälisen rikostuomioistuimen päätökset, joissa tuomioistuin kielsi siellä vireillä olevien syyteasioiden siirtämisen Ruandan omien tuomioistuinten käsiteltäväksi. Ruanda-erityistuomioistuin hylkäsi siirtoesitykset koska ei ollut vakuuttunut, että epäillyt saisivat Ruandassa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin.
Myös mm. Saksassa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa on torjuttu luovuttaminen Ruandaan vastaavin perustein. Ruotsin korkein oikeus on viime vuonna katsonut, etteivät epäilyt oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin saamisesta Ruandassa ole riittävän vahvoja muodostaakseen oikeudellisen esteen luovuttamiselle, mutta kyseisen luovutuspäätöksen täytäntöönpano on kuitenkin myöhemmin keskeytetty Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kehotuksesta. Tämän vuoksi Ruotsissa kansanmurhasta syytetty henkilö on istunut tutkintavankeudessa heinäkuusta 2008 lähtien ilman, että hänen asiansa käsittely on voitu aloittaa missään tuomioistuimessa.
YK:n turvallisuusneuvosto perusti vuonna 1994 Ruandan kansainvälisen rikostuomioistuimen, jotta kansanmurhiin ja muihin vakaviin kansainvälisen humanitäärisen oikeuden rikkomisiin syyllistyneet saataisiin syytteeseen. Tavoitteena on saada tuomioistuimen työ päättymään vuoden 2010 aikana. Sotarikostuomioistuin ei enää useaan vuoteen ole ottanut uusia juttuja käsiteltäväkseen, sillä se on keskittynyt saattamaan päätökseen oikeuskäsittelyt, joissa syytettyinä ovat suurimman vastuun Ruandassa vuonna 1994 tehdyistä rikoksista kantavat henkilöt. Tästä syystä esimerkiksi nyt Suomessa syytettynä olleen ruandalaismiehen oikeudenkäyntiä ei voitu siirtää erityistuomioistuimen käsiteltäväksi.
Oikeudenkäynnin kustannukset
Suomessa oikeuskäsittelystä päättää kaikilta osin riippumaton tuomioistuin. Oikeusministeriöllä ei ole perustuslain tai muun lainsäädännön nojalla oikeutta puuttua yksittäiseen oikeudenkäyntiin, ei myöskään siinä todistelusta aiheutuneisiin kustannuksiin tai oikeudenkäynnin kestoon.
Sen sijaan oikeusministeriö on kansalaisten oikeusturvan varmistamiseksi osoittanut lisäresursseja Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen, jotta kansanmurhaa koskeva oikeudenkäynti ei vaikuttaisi muihin oikeudenkäynteihin ja siten alueen asukkaiden oikeusturvaan.
Oikeudenkäynnin todistelusta ja tulkkauksista Suomessa ja Afrikassa sekä oikeudenkäyntiin liittyvistä järjestelytehtävistä Ruandassa ja Tansaniassa on aiheutunut noin 600 000 euron kulut. Käräjäoikeudelle ja syyttäjille on aiheutunut matka- ja majoituskuluja noin 150 000 euroa. Puolustus on tähän mennessä laskuttanut palkkioita runsaat 300 000 euroa. Kustannuksia oikeudenkäynnistä on siis kertynyt yhteensä noin 1 050 000 euroa.
Kuluiksi voidaan katsoa myös käräjäoikeuteen ja syyttäjäntoimeen kohdennetun lisähenkilöstön palkkausmenot, joista aiheutuva lisäkustannus on ollut yhteensä 440 000 euroa.
Ruanda-oikeudenkäynnin kokonaiskustannukset ovat siten tähän mennessä olleet yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa. Lukuun sisältyvät tähän mennessä maksetut avustajien palkkiot ja lopullinen summa selviää tältä osin vasta tuomion jälkeen. Lisäksi on otettava huomioon, että jutun esitutkinta aiheutti kuluja poliisille.
Ruanda-jutusta aiheutuviin lisämenoihin on tuomioistuimille ja syyttäjille myönnetty määrärahaa sekä vuoden 2009 II lisätalousarviossa että vuoden 2010 talousarviossa.
Oikeusministeriö muistuttaa, että kansanmurhaa koskevat oikeudenkäynnit ovat harvinaisia ja jokainen luovutuspäätös harkitaan yksittäistapauksena. Suomen muut kansainväliset oikeusvaltio- ja kriminaalipolitiikkaan liittyvät taloudelliset velvoitteet ovat selvästi suuremmat, ja mittakaavan vuoksi voi olla hyvä suhteuttaa Ruanda-oikeudenkäynnistä aiheutuvat kulut Suomen muuhun panokseen.
Esimerkiksi Kansainvälisen rikostuomioistuimen rahoittamiseen Suomi osallistui vuonna 2009 noin 800 000 eurolla. Entisen Jugoslavian alueen sotarikostuomioistuimen sekä Ruandan sotarikostuomioistuimen rahoittamiseen Suomi osallistuu Yhdistyneiden kansakuntien budjetin kautta, maksuosuutemme oli viime vuonna kummankin osalta yhteensä noin 1 150 000 euroa.
Suomessa rangaistustaan suorittavista Jugoslavia-tuomioistuimen tuomitsemista vangeista on tähän mennessä aiheutunut noin 800 000 euron laskennalliset kulut. Siviilikriisinhallintaan, jossa on mukana myös tuomareita, syyttäjiä ja vankeinhoitoviranomaisia, Suomi käyttää vuodessa noin 18 000 000 euroa.
Lisätietoja:
ministerin erityisavustaja Johanna Hautakorpi, puh. 09 1606 7506
ylitarkastaja Raimo Ahola (kustannukset), puh. 09 1606 7569, ja
hallitussihteeri Juhani Korhonen (luovutusasiat), puh. 1606 7586