Hyppää sisältöön
Media

Työryhmä ehdottaa saamelaisen määritelmän täsmentämistä

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 30.10.2013 8.34
Tiedote -

Saamelaisen määritelmää ehdotetaan muutettavaksi. Muutoksilla korostettaisiin saamelaisen yhteisön sukuyhteisön merkitystä saamelaisuudelle. Saamelaiskäräjälain sisältämän saamelaisen määritelmän lisäksi tänään oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille mietintönsä luovuttanut työryhmä ehdottaa lakiin useita muita muutoksia.

Perustuslakiin pohjaavasta saamelaisten kulttuuri-itsehallinnosta säädetään saamelaiskäräjistä annetulla lailla, joka tuli voimaan vuoden 1996 alusta. Laki sisältää säännöksiä saamelaiskäräjien vaaleista samoin kuin käräjien kokoonpanosta, tehtävistä ja toimivallasta sekä saamelaiskäräjien toimielimistä ja toiminnasta.

Lähes 20 vuotta voimassa olleen lain toimivuutta ja ajanmukaisuutta on nyt arvioitu kokonaisuudessaan uudelleen. Oikeusministeriön asettaman työryhmän työn taustalla on sekä kansallisen lainsäädännön että kansainvälisen oikeuden kehitys.

Työryhmää johti entinen eduskunnan oikeusasiamies, oikeustieteen lisensiaatti Riitta-Leena Paunio.

Sukuyhteisön merkitys esiin

Työryhmän ehdotuksen mukaan laissa saamelaisella tarkoitettaisiin henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen
- että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on sukuyhteisössään oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään tai
- että hän on omaksunut sukuyhteisössään saamelaiskulttuurin ja ylläpitänyt yhteyttä siihen tai
- että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu ehdotetun lain mukaan merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Olennaista olisi, että henkilö on omaksunut saamelaisen elämäntavan tai kulttuurin saamelaisessa yhteisössä. Yleensä kysymys on kasvamisesta saamelaiseksi perhe- tai sukuyhteisössä.

Nykyiseen lakiin verrattuna perusteeksi ei enää riittäisi pelkästään se, että henkilö on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.

Työryhmä painottaisi myös saamelaisten ryhmäidentifikaation merkitystä.

Neuvotteluvelvollisuus laajemmaksi

Työryhmä säätäisi laissa viranomaisten ja saamelaiskäräjien yhteistyöstä nykyistä painokkaammin. Viranomaisten ja julkista hallintotehtävää hoitavien tulisi neuvotella yhteisymmärrykseen pyrkien saamelaiskäräjien kanssa saamelaisten kotiseutualueella toteutettavista ja vaikutuksiltaan sinne ulottuvista samoin kuin muista erityisesti saamelaisten kieleen tai kulttuuriin taikka heidän asemaansa ja oikeuksiinsa vaikuttavista merkittävistä toimenpiteistä.

Ehdotus laajentaisi jonkin verran neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuuluvien asioiden alaa. Neuvottelut olisi käytävä riippumatta siitä, ulottuvatko toimenpiteen välittömät vaikutukset saamelaisten kotiseutualueelle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi saamen kieleen liittyvät toimenpiteet.

Lisäksi työryhmä ehdottaa, että saamelaiskäräjät laatisi vastaisuudessa vuosittaisen kertomuksen suoraan eduskunnalle eikä enää valtioneuvostolle ja osaksi hallituksen kertomusta. Näin eduskunnalle tarjoutuisi nykyistä keskitetympi mahdollisuus arvioida saamelaisia erityisesti koskevien asioiden tilaa ja kehitystä.

Saamelaiskäräjien ja vaalilautakunnan jäsenmäärä isommaksi

Saamelaiskäräjille valittaisiin ehdotuksen mukaan nykyisen 21 jäsenen asemesta 25 jäsentä. Varajäseniä valittaisiin viisi. Kotiseutualueen kunnista valittaisiin ehdotuksen mukaan vähintään viisi jäsentä Inarin kunnasta, neljä Utsjoen kunnasta, kolme Enontekiön kunnasta ja kaksi Sodankylän kunnan Lapin paliskunnan alueelta ja yksi varajäsen kustakin mainitusta kunnasta. Lisäksi yksi jäsen ja varajäsen valittaisiin saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelta.

Saamelaiskäräjillä hakemukset vaaliluetteloon ottamiseksi ja samalla tosiasiassa saamelaisyhteisön jäseneksi hyväksymiseksi käsittelee vaalilautakunta, jonka jäsenten lukumäärää puheenjohtajan lisäksi lisättäisiin nykyisestä neljästä kuuteen. Vaalilautakunnan tulisi käsitellä hakemukset ilman aiheetonta viivytystä. Nykyisin hakemuksia käsitellään vain vaalivuosina. Käytännössä hakemuksia käsiteltäisiin jatkossa noin 2-4 kertaa vuodessa.

Muutoksenhaku

Vaalilautakunnan päätöksestä hakemukseen tulla saamelaisena merkityksi vaaliluetteloon samoin kuin lautakunnan päätökseen vaaliluettelosta poistamisesta saisi vastaisuudessa vaatia oikaisua saamelaiskäräjien kokoukselta, ei sen hallitukselta kuten nykyisin. Kokouksen päätökseen voisi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Muissa asioissa muutoksenhaku noudattaisi nykyisiä hallintolain yleisiä periaatteita eli oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätökseen saisi ehdotuksen mukaan hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Saamelaiskäräjien kokouksen ja hallituksen toimivaltasuhteet selkeämmiksi

Saamelaiskäräjien kokouksen puheenjohtajasta käytettäisiin jatkossa nimikettä puhemies.Puhemiehen ja käräjien hallituksen puheenjohtajan tehtävät eriytettäisiin toisistaan. Vastaisuudessa hallituksen puheenjohtaja ei voisi toimia puhemiehenä. Näin selkeytettäisiin käräjien kokouksen ja hallituksen valta- ja vastuusuhteita. Sama henkilö voitaisiin valita hallituksen puheenjohtajaksi enintään kolmeksi perättäiseksi toimikaudeksi.

Lisätietoja:
työryhmän sihteeri, neuvotteleva virkamies Camilla Busck-Nielsen, puh. 02951 50278

Sivun alkuun