Työryhmä selvittäisi mahdollisuudet esitutkinnan rajaamiseen - resurssien turvaaminen kuitenkin olennaisinta oikeudenkäyntien nopeuttamisessa
Riittävien poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten henkilöresurssien turvaaminen sekä yhteen toimivien tietojärjestelmien toteuttaminen ovat oikeusministeriön työryhmän mielestä keskeiset tekijät rikosprosessien joutuisuuden parantamisessa.
Työryhmä selvittäisi myös mahdollisuuksia esitutkinnan rajaamiseen ja ns. syytteestä sopimiseen. Lieviä verorikosasioita työryhmä siirtäisi hallinnolliseen menettelyyn. Uudistuksilla olisi merkitystä oikeusprosessien nopeuttamiselle, sillä ne näkyisivät oikeudenhoidosta huolehtiville tulevien juttumäärien vähentymisenä.
Työryhmän työ on jatkoa tammikuussa mietintönsä luovuttaneen oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön yhteisen työryhmän työlle. Nyt keskityttiin työstämään rikosasioita koskevia ehdotuksia pitäen erityisesti silmällä talousrikosasioita.
Eduskunta on edellyttänyt hallituksen laativan kokonaissuunnitelman esitutkinnan, syyteharkinnan ja oikeudenkäyntien joutuisuuden parantamiseksi.
Rikoksen tunnustaminen voisi rajata esitutkintaa
Voimassa olevan lain mukaan oman rikoksen selvittämisen edistäminen esimerkiksi tunnustamalla voidaan ottaa huomioon lieventävänä tekijänä, kun tuomioistuin mittaa rangaistusta. Tunnustaminen ei sen sijaan ole peruste jättää esitutkinta toimittamatta tai syyte nostamatta.Työryhmän mukaan tunnustamisella tulisi voida olla merkitystä jo aiemmin. Jos henkilö tunnustaisi rikoskokonaisuudesta merkittävän rikoksen tai osan rikoksista ja jos tästä seuraisi tutkinnan tehostuminen ja nopeutuminen, voitaisiin esimerkiksi rajata lievempiä rikoksia esitutkinnan ulkopuolelle.
Rangaistusten yhdistämistä koskevien säännösten vuoksi tällä ei kuitenkaan välttämättä olisi mainittavaa lieventävää vaikutusta rangaistukselle. Tunnustamisen kannustimeksi voitaisiin lakiin kirjata syyttäjälle oikeus luvata, että hän tulee tuomioistuimessa esittämään rangaistuksen mittaamista tavanomaista lievemmäksi. Tuomioistuin ei olisi tähän sidottu, mutta syyttäjän kannanotolla olisi käytännössä huomattava merkitys.
Työryhmä katsoo, että menettely olisi suhteellisen jouhevasti sovitettavissa lainsäädäntöön. Etuna olisi, että resurssisäästöt syntyisivät varhaisessa vaiheessa. Menettely hyödyttäisi paitsi esitutkintaviranomaisia myös syyttäjiä ja tuomioistuimia pienentäessään käsiteltäväksi tulevaa juttumäärää.
Koska nimenomaan talousrikosasioissa tapahtuu viipymistä, järjestelmä olisi omiaan nopeuttamaan niiden käsittelyä. Esitutkintaa ei työryhmän mielestä kuitenkaan tulisi rajata, jos painava yhteiskunnallinen intressi vaatii rikoksen selvittämistä tai jos yksityiselle henkilölle on tärkeää saada rikosasia tutkituksi ja tuomioistuimen käsittelyyn.
Lievät verorikokset hallinnolliseen menettelyyn
Lievissä verorikosasioissa on nykyisin kaksi rinnakkaista seuraamusjärjestelmää: rikosoikeudenkäynti, jossa tuomitaan rikosoikeudellinen rangaistus ja mahdollinen vahingonkorvaus, sekä verotusmenettely, jossa seuraamukseksi määrätään veronkorotus.Rinnakkaisista järjestelmistä voi eri paikkakunnilla seurata erilaisia käytäntöjä esimerkiksi siinä, mitkä asiat ohjautuvat hallinnolliseen menettelyyn.
Yhdenvertaisuuden varmistaminen puoltaisi työryhmän mukaan nykyistä selkeämpääsääntelyä siitä, mihin menettelyyn lievä verorikos ohjautuu käsiteltäväksi. Työryhmän mielestä olisi perusteltua, että lievät verorikosasiat pyrittäisiin käsittelemään kevyemmässä eli hallinnollisessa menettelyssä.
Tästä voitaisiin poiketa kuitenkin esimerkiksi silloin, kun lievä rikos on osa suurempaa rikoskokonaisuutta tai kun kysymys on esimerkiksi uusimisena ilmenevästä selvästä piittaamattomuudesta lain kielloista ja käskyistä.
Talousrikosten ruuhkan purkuun tarvitaan lisäpanostusta
Työryhmän arvion mukaan talousrikosjuttujen purkaminen 1 000 asialla viiden vuoden kuluessa edellyttäisi noin 4,7 miljoonan euron väliaikaista vuosittaista lisäpanostusta. Laskelman mukaan talousrikoksia tutkivien poliisien määrää tulisi lisätä 40 viralla. Lisäksi tarvittaisiin 14 uutta talousrikossyyttäjää sekä käräjä- ja hovioikeuksiin yhteensä 12 uutta tuomaria.Työryhmä painottaa, että kun tutkintatoimet tehostamisen jälkeen voitaisiin kohdistaa tuoreisiin rikoksiin, olisi myös rikosvahinkojen rajoittaminen ja rikoshyödyn pois ottaminen nykyistä tehokkaampaa.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio, puh. 09 1606 7708, sähköposti: [email protected]
Työryhmän muistio (pdf) löytyy tiedotteesta verkkosivuilla www.om.fi