fi | sv

Suomessa on edelleen rasismia ja se vaikuttaa monen ihmisen elämään kokonaisvaltaisesti. Rasismi on helposti tunnistettavaa tilanteissa, joissa joku käyttää rasistisia ja halventavia ilmaisuja kadulla tai uhkailee etniseen tai uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvaa. Jokainen rasistinen tapaus on liikaa.

Aina rasismi ei kuitenkaan ole niin näkyvää. Pahimmallaan rasismi kietoutuu osaksi meidän yhteiskuntamme rakenteita, toimintakulttuuria ja palveluja niin hienovaraisesti, ettemme edes huomaa sitä. Rakenteellisessa rasismissa on kyse nimenomaan rakenteisiin juurtuneista käytännöistä, jotka asettavat etniseen ja uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvat eriarvoiseen asemaan. 

Työelämässä rakenteellinen rasismi voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihminen ei saa kutsua työhaastatteluun nimensä vuoksi.  Koulumaailmassa lapsi voidaan laittaa suomi toisena kielenä -opetukseen ihonvärin tai etnisen alkuperän vuoksi ilman, että lapsen suomen kielen taitoa olisi arvioitu. Asuntomarkkinoilla taas tyypillisestä suomalaisesta nimestä poikkeavana pidetty nimi voi vaikeuttaa vuokra-asunnon saantia.

Teoilla kohti antirasistista tulevaisuutta

Lukuisat tutkimukset osoittavat, että ihmisiä arvotetaan edelleen yhteiskunnassamme ihonvärin, etnisen alkuperän, uskonnon ja kielen perusteella. Etniseen ja uskonnolliseen vähemmistöön kuuluville ihmisille rasismi ei ole yksittäistapaus. Rasismi vähentää mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan ja vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisten elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Liian moni joutuu kokemaan rasismia eri elämänalueilla lapsuudesta vanhuuteen. 

Rasismi rikkoo Suomea. Rasismista vapaan Suomen rakentaminen on kuitenkin mahdollista, mutta se vaatii aktiivista ja pitkäjänteistä toimintaa. Oikeusministeriö ja yhdenvertaisuusvaltuutettu toteuttivat Olen antirasisti -kampanjan, jonka tavoitteena oli rakentaa antirasistista tulevaisuutta. Suomea, jossa opiskeltaisiin myös saamelaisten, tataarien ja romanien historiaa. Tulevaisuutta, jossa kenenkään ei tarvitsisi muuttaa nimeään saadakseen työhaastattelukutsua. Yhteiskuntaa, jossa jokainen tulee kohdatuksi ihmisarvoisesti ja yhdenvertaisesti omana itsenään. 

Kampanjassa nostetaan antirasismi keskeiseksi työkaluksi rasismin vähentämiseksi. Se tarkoittaa aktiivista ja tietoista toimintaa kaikkia rasismin muotoja vastaan. Antirasismiin kuuluu keskeisesti, että rakenteellinen rasismi tunnistetaan ja tunnustetaan. Lisäksi on tärkeää käsitellä sen vaikutuksia omaan toimintaamme, ajatuksiimme ja vuorovaikutukseemme. Se voi tuntua epämukavalta, mutta vaikeatkin tunteet ovat osa prosessia. Monilla ei ole valinnanvapautta olla kokematta rasismia.

Kampanjassa on mukana yli 150 yhteistyökumppania yhteiskunnan eri osa-alueilta. Tämä lähettää vahvan viestin siitä, että rasismia ei hyväksytä ja sitä vastaan halutaan toimia laajasti yhteiskunnassamme. 

Antirasismin keskiössä on nimenomaan se, että meissä kaikissa on voima toimia rasismia vastaan. Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että Suomesta tulee rasismista vapaa. Me päätämme, että olemme osa tätä muutosta. 

Kirjoittajat:
Nitin Sood työskentelee hankepäällikkönä oikeusministeriössä.

Mirka Mokko työskentelee viestintäpäällikkönä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa. 
 

Syötä kommenttisi tähän.