Kari Kiesiläinen: Tuomioistuinlaitos 2020-luvulle: toimivat rakenteet, sujuvammat prosessit ja digitaalinen käsittely

5.2.2018

 

Tuomioistuinten tehtävänä on tuottaa oikeita ja perusteltuja ratkaisuja kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin. Tuomioistuinten toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaatio ja kansainvälistyminen sekä niiden mukanaan tuoma oikeudellisen ympäristön monimutkaistuminen asettavat entistä suurempia paineita tuomioistuinten toiminnalle ja niiden henkilöstölle. Tuomioistuinten toiminnalle paineita asettavat myös vallitseva valtiontaloudellinen tilanne ja sen myötä niukkenevat resurssit.

Myös oikeudenkäynnin luonne on muuttumassa, –tai on jo osin muuttunutkin, digitalisaation myötä. Oikeudenkäynti ei enää ole entiseen tapaan paikkasidonnaista, vaan oikeudenkäynnin osapuolet voivat osallistua siihen, vaikka olisivat fyysisesti eri paikoissa. Vireillä olevat yhtäältä oikeudenkäynnin sujuvoittamista ja toisaalta tuomioistuinten asianhallinnan kehittämistä koskevat hankkeet (AIPA ja HAIPA) tulevat mullistamaan tuomioistuimissa tehtävän työn luonteen. Niiden myötä tuomioistuimet siirtyvät sähköiseen työskentelyyn ja uudenlaisiin toimintatapoihin.

Vuoden 2019 alusta käräjäoikeuksia on 20 nykyisen 27 sijaan. Samalla toimipaikkojen määrää vähennetään 36:een.  Uudistuksella turvataan se, että kansalaiset saavat jatkossakin tuomioistuinpalveluja niitä tarvitessaan. Uudistuksella varmistetaan tasa- ja korkealaatuinen toiminta kaikissa käräjäoikeuksissa. Tavoite on saada tuomioistuinlaitoksen resurssit ja henkilöstön osaaminen aiempaa tehokkaammin käyttöön.

Sähköinen asiointi, videoyhteydet ja lainsäädäntömuutokset ovat jo vähentäneet ja tulevat edelleen vähentämään henkilökohtaisen asioinnin määrää tuomioistuimissa. Digitalisaation mukanaan tuomat mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. Sähköistä oikeudenkäyntiä kehitetään lisäämällä videoneuvottelun käyttöä ja varustamalla istuntosaleja moderneilla teknisillä laitteistoilla. Myös muita moderneja asiointitapoja kehitetään. Mahdollisuuksia valtion yhteispalvelun hyödyntämiseen selvitetään. Sähköistä oikeudenkäyntiä on jo pilotoitu eri tuomioistuimissa. Kokemukset tästä ovat olleet erittäin positiivisia.

Uudistukseen liittyy läheisesti summaaristen riita-asioiden käsittely keskittäminen, jota koskeva hallituksen esitys on eduskunnan käsiteltävänä. Jatkossa näitä asioita käsiteltäisiin yhdeksässä käräjäoikeudessa: Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Lapin Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksissa. Sähköisen asioinnin lisääminen on tässäkin keskeisessä asemassa: ns. ammattimaisesti perintätoimintaa harjoittavat yritykset velvoitetaan sähköiseen asiointiin.

Rakenteiden kehittämisen lisäksi valmisteilla on lukuisia oikeudenkäyntimenettelyä koskevia uudistuksia, joilla tuomioistuinten toimintaa kehitetään. Oikeudenkäyntiprosessien keventämiseen tähtäävä hallituksen esitys on annettu eduskunnalle. Keventämällä oikeusprosesseja mahdollistetaan tuomioistuinten keskittyminen ydintehtäviin sekä lyhennetään tuomioistuinten käsittelyaikoja muun muassa joustavoittamalla tuomioistuinten kokoonpanosäännöksiä. Myös videoyhteyden käyttömahdollisuuksia lisätään. Tämä on välttämätöntä ottaen huomioon tuomioistuinlaitoksen edellä kuvatut rakenteelliset uudistukset.

Myös hallintoprosessia uudistetaan. Sitä koskeva lainsäädäntö tullaan niin ikään antamaan piakkoin. Yhtenä keskeisenä uudistuksena on tehdä korkeimmasta hallinto-oikeudesta aito ennakkopäätöstuomioistuin laajentamalla valituslupajärjestelmä lähtökohtaisesti kaikkiin asioihin.

Tuomioistuinlaitoksen kannalta erittäin merkittävä hanke on tuomioistuinviraston perustaminen. Nykytilassa ei sinänsä ole ollut ongelmia. Tuomioistuinlaitos toimii maassamme hyvin ja sen perustuslaissa turvattu riippumattomuus toteutuu käytännössä ja luottamus siihen on korkealla.

Tuomioistuinlaitoksen keskushallinnon kehittämisestä on kuitenkin keskusteltu Suomessa pitkään, ainakin 15 vuotta. Valtaosassa Euroopan maita tuomioistuinlaitoksen hallinto on eriytetty oikeusministeriöstä. Myös kansainvälisten suositusten mukaan tuomioistuinlaitoksen hallinto tulisi järjestää rakenteellista riippumattomuutta korostavalla tavalla ja siten, että riippumattomuus on ulkopuolisen selkeästi havaittavissa. Viraston perustaminen vastaisi myös kansallisella tasolla valtion keskushallinnon kehittämisen periaatteita.

Tuomioistuinvirastoa on siis odotettu maahamme pitkään, –ja nyt se on vihdoin tulossa: Ministeri Häkkänen on asettanut hankkeen huolehtimaan viraston perustamisesta siten, että se voisi aloittaa toimintansa vuonna 2020. Uudistuksen tavoitteena on järjestää tuomioistuinten keskushallinto tavalla, joka korostaa tuomioistuinten riippumatonta asemaa, edistää tuomioistuinten hallintotehtävien tehokasta ja tuloksellista hoitamista sekä vahvistaa näin tuomioistuinten lainkäyttötoiminnan korkeaa laatua ja oikeusvarmuutta. Hallituksen esitys tuomioistuinvirastosta on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2018. Viraston sijoittamisesta päätetään alueellistamista koskevan lainsäädännön mukaisesti.

Elämme siis erittäin mielenkiintoisia aikoja. Muutoksia on tulossa niin tuomioistuinlaitoksessa kuin oikeusministeriössäkin. Huolehtikaamme yhdessä oikeusturvasta tulevaisuudessakin.

_________________________________________

Kirjoittaja Kari Kiesiläinen on oikeushallinto-osaston osastopäällikkö oikeusministeriössä.

 



Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.