Corinna Tammenmaa: Kielikertomuksen suositusten toteuttaminen hyvässä vauhdissa

9.2.2018   fi | sv

Valtioneuvosto hyväksyi ennen vuodenvaihdetta hallituksen kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta 2017. Seuraavaksi eduskunta käsittelee kertomusta. Käsittely eduskunnassa ja etenkin perustuslakivaliokunnan mietintö kertomuksesta ovat tärkeä osa sekä seurantaa että kielellisten oikeuksien toteutumisen kehittämistä.

Kertomusta varten oikeusministeriö toteutti useita tutkimuksia ja kyselyitä. Tämän lisäksi valmistelussa kuultiin ja tavattiin viranomaisia, viiteryhmiä, kieliryhmään kuuluvia henkilöitä ja asiantuntijatahoja. Runsas tausta-aineisto on palvellut kertomuksen laadinnassa ja samalla myös lisännyt valtioneuvoston osaamista kieliryhmistä ja niiden olosuhteista.

Ensimmäinen kertomus vuonna 2006

Kielikertomus annettiin ensimmäisen kerran vuonna 2006 ja on sen jälkeen annettu neljän vuoden välein. Jokainen kertomus on sisältänyt kehittämis- ja toimenpide-ehdotuksia. Vuoden 2017 kertomus sisältää keskeisiä huomioita. Ehdotuksissa ja huomioissa ovat osittain toistuneet samat epäkohdat usean vuoden ajan. Median ja kieliryhmien suunnalta on siksi kysytty, johtavatko ehdotukset mihinkään? Vastaus on, että kyllä, mutta kieliolosuhteet muuttuvat hitaasti ja niihin vaikuttavat monet asiat.

Kielikertomuksen tietoja hyödynnetty SOTE-uudistuksessa

Vuoden 2017 kertomuksessa on syvennytty muutamaan kielellisten oikeuksien kannalta keskeiseen aiheeseen. Saamenkielisten ja viittomakielisten palveluiden seurantaa on myös lisätty. Yksi aiheista on sosiaali- ja terveyspalvelut. Aihe on ollut tärkeä myös siksi, että kertynyttä tietoa on käytetty hyväksi meneillään olevassa SOTE-uudistuksessa. Johtopäätöksenä seurannasta voidaan todeta, että omakielisten palveluiden saatavuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä koskee sekä kuntia että sairaanhoitopiirejä. Myönteistä on, että viranomaisilla on runsaasti olemassa olevia välineitä ja malleja, joilla tilannetta voidaan parantaa. Tiettyä kieltä puhuvan asiakkaan ohjaaminen samaa kieltä puhuvalle työntekijälle on logistiikkaa. Viimeksi mainittu pätee kaikkiin julkisiin palveluihin.

Kertomuksesta käy ilmi, että puutteita kielellisten oikeuksien toteutumisessa on muuallakin kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tästä syystä kertomus sisältää 28 keskeistä huomiota. Huomiot koskevat muun muassa viranomaisten toimia kieli-ilmapiirin parantamiseksi, palvelujen kieltä osana laadukasta hoitoa ja palvelujen digitalisointia.

Työtä kielellisten oikeuksien edistämiseksi tehdään jatkuvasti

Osa huomioista on sellaisia, että työtä niiden eteen tehdään jo nyt. Esimerkiksi kielellisten oikeuksien tuntemusta pyritään koko ajan parantamaan kohdennetulla viestinnällä ja koulutuksella. Jotkut huomiot edellyttävät selvitystyötä. Moni asia kuitenkin vaatii monen osapuolen osallistumista. Kieli-ilmapiiri on tällainen.

Sivistyksen yksi mittari on, miten enemmistö kohtelee vähemmistöjä. Kielikertomus on maamme hallituksen kertomus siitä, miten kieliryhmiemme kielelliset oikeudet toteutuvat, ja miten puutteisiin tulee reagoida. Oikeusministeriö valmistelee parhaillaan yhdessä muun valtioneuvoston kanssa toimenpiteitä, joilla kielellisten oikeuksien toteutumista edistetään kertomuksessa esitetyn mukaisesti. Tekemistä riittää, mutta työ on jo aloitettu.

_______________

Kirjoittaja Corinna Tammenmaa on kieliasiainneuvos oikeusministeriössä.



Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.