Julkisuuslaki

Tiivistetty esitys julkisuuslain sisällöstä.

 

Mitä asiakirjoja laki koskee?

Viranomaisia, joiden asiakirjoja laki koskee, ovat esimerkiksi:

  • valtion hallintoviranomaiset ja muut virastot ja laitokset,
  • tuomioistuimet sekä
  • kunnalliset viranomaiset.

Lakia sovelletaan myös valtion liikelaitoksiin, esimerkiksi Metsähallitukseen ja Finaviaan.
Lisäksi lakia sovelletaan asiakirjoihin, jotka ovat julkisia tehtäviä hoitavien ja siinä julkista valtaa käyttävien yksityisten tahojen hallussa. Niitä ovat esimerkiksi

  • työeläkelaitokset,
  • metsästyksenvalvoja ja
  • vakuutusyhtiöt lakisääteistä vakuutusta koskevassa asiassa.

Laki koskee sekä viranomaiselle annettuja että viranomaisen laatimia asiakirjoja. Viranomaisille annettuja asiakirjoja voivat olla esimerkiksi erilaiset kirjelmät ja hakemukset. Viranomaisen laatimia asiakirjoja taas ovat esimerkiksi päätökset ja lausunnot. Eräät viranomaisen sisäiseen toimintaan liittyvät vähämerkityksiset asiakirjat on rajattu lain soveltamisalan ulkopuolelle.

Asiakirjalla tarkoitetaan paitsi perinteisiä, paperilla olevia asiakirjoja myös sähköisiä, automaattisen tietojenkäsittelyn avulla talletettuja viestejä sekä mikrofilmattuja asiakirjoja.

Asiakirjan pyytäminen

Viranomainen auttaa tiedon etsinnässä

Asiakirjaa pyydetään siltä viranomaiselta, jonka hallussa se on. Viranomaisilla on velvollisuus avustaa tiedon pyytäjiä tiedon etsinnässä, esimerkiksi halutun asiakirjan yksilöimisessä. Siinä voidaan käyttää apuna diaaria ja muita asiahakemistoja.

Tiedon pyytäjän ei tarvitse paljastaa henkilöllisyyttään eikä sitä, miksi hän tietoja haluaa. Salassa pidettävän asiakirjan luovuttamista harkitessaan viranomainen saattaa kuitenkin tarvita tietoa siitä, millä perusteella tietoa pyydetään. Esimerkiksi asianosaisella on oikeus saada tietoonsa myös eräitä salassa pidettäviä asiakirjoja. Salassa pidettäviä asiakirjoja voidaan luovuttaa myös tutkimustarkoituksiin.

Tieto asiakirjasta on annettava pyytäjälle hänen haluamallaan tavalla, jollei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa viranomaisen toiminnalle. Julkisista päätösrekistereistä tiedon saa yleensä halutessaan sähköisessä muodossa. Useimmiten tieto annetaan suullisesti tai kopiona asiakirjasta.

Viranomaisen on käsiteltävä asiakirjapyyntö viivytyksettä. Tieto julkisesta asiakirjasta on annettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa asiakirjapyynnön saamisesta. Jos pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai pyyntö muuten edellyttää viranomaiselta tavanomaista suurempaa työmäärää, tieto on annettava viimeistään kuukauden kuluessa asiakirjapyynnön saamisesta.

Entä jos päätös on kielteinen?

Päätös, jolla tiedon saanti evätään, on perusteltava. Päätöksestä on siis käytävä ilmi, millä perusteella henkilön pyytämä asiakirja on salassapidettävä. Jos asiakirjapyyntö on tehty kirjallisesti, myös kielteinen päätös on annettava kirjallisena.

Jos tiedon saanti on evätty, henkilö voi pyytää, että virkamies siirtää asian viranomaisen, käytännössä useimmiten esimiehensä ratkaistavaksi.

Viranomaisen tekemään päätökseen haetaan muutosta yleensä hallinto-oikeudelta. Päätökseen liittyvässä valitusosoituksessa on tarkemmat ohjeet muutoksenhausta.

Mitä maksuja peritään?

Tiedon saaminen viranomaisen asiakirjasta on maksutonta, kun tietoja annetaan suullisesti tai asiakirja annetaan viranomaisen luona luettavaksi taikka lähetetään sähköpostin välityksellä. Maksu kuitenkin voidaan periä silloin, jos asiakirjan esille hakeminen aiheuttaa erityisiä kustannuksia.

Myös asiakirjasta annettavista kopioista ja tulosteista voidaan periä kustannuksia vastaava maksu.

Oikeus tiedon saantiin

Lähtökohtana julkisuus

Asiakirjan julkisuus on lain mukaan pääperiaate, josta salassapito on poikkeus. Tiedonsaantia ei saa rajoittaa ilman laillista perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeen.

Asianosaisen tiedonsaantioikeus on muita laajempi

Asianosaisella eli sillä, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee, on oikeus saada tieto niistä viranomaisen asiakirjoista, jotka ovat voineet vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Tiedonsaantioikeus on tavallista laajempi, sillä asianosaisella on oikeus saada tietoonsa myös salassa pidettäviä asiakirjoja.

Kaikkia asiakirjoja asianosaisenkaan tiedonsaantioikeus ei koske. Esimerkiksi oikeudenkäynnissä voidaan todistajien ja uhrin osoitetiedot pitää turvallisuussyistä salassa. Myöskään viranomaisen järjestämään tarjouskilpailuun osallistuvalla ei ole oikeutta saada tietoa toisen tarjouksen tekijän liike- tai ammattisalaisuuksista.

Hyvään hallintoon kuuluu, että asianosainen saa tiedon omassa asiassaan tehdystä ratkaisusta suoraan viranomaiselta eikä tiedotusvälineiden kautta.

Tiedonsaannin rajoitukset

Valmistelun julkisuus

Päätösten valmisteluasiakirjat tulevat tiedonsaantioikeuden piiriin entistä laajemmin. Muun muassa erilaisista selvityksistä ja valtion talousarvioehdotuksesta saa tiedon entistä varhaisemmassa vaiheessa. Tiedonsaantia asiakirjoista voidaan kuitenkin lain mukaan rajoittaa sillä perusteella, että asian käsittely on vielä kesken.

Laki velvoittaa viranomaisia pitämään saatavilla tietoja valmisteilla olevasta lainsäädännöstä ja muista valmistelussa olevista, yleisesti merkittävistä asioista.

Salassapito

Asiakirjat voidaan perustuslain mukaan pitää salassa vain, jos niin lailla säädetään. Keskeisimmät salassapitosäännökset sisältyvät lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta.
Ne suojaavat tärkeitä yleisiä ja yksityisiä etuja, joita ovat:

  • kansainväliset suhteet,
  • rikosten ehkäiseminen ja syytteeseen saattaminen,
  • turvajärjestelyjen toteuttaminen, poikkeusoloihin varautuminen,
  • valtion turvallisuus,
  • tulo-, finanssi-, raha- ja valuuttapolitiikka,
  • rahoitus- ja vakuutusjärjestelmien luotettavuus ja toimivuus,
  • pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden toimivuus,
  • luonnonarvojen suojelu,
  • viranomaisen valvonta- ja tarkastustoiminnan tehokkuus,
  • tiedonantajan luottamuksen suoja,
  • julkinen taloudellinen etu,
  • yksityinen taloudellinen etu,
  • tutkimus- ja kehittämistyön sekä opetuksen intressit,
  • turvapaikan hakijan turvallisuus sekä
  • yksityisyyden suoja.

Jos asiakirja sisältää vain joitakin salassapidettäviä tietoja, tieto annetaan asiakirjan julkisesta osasta peittämällä salassapidettävät osat.

Valmiit julkaisut ja esitteet

Koska oikeus saada tietoja viranomaisten asiakirjoista on perusoikeus, viranomaisten on edistettävä sen toteutumista. Viranomaisten on tuotettava toimintaansa kuvaavaa tietoaineistoa kuten julkaisuja, esitteitä ja tilastoja sekä tietoja yhteiskunnallisesti merkittävistä ratkaisuistaan.

Viranomaisten on lisäksi huolehdittava siitä, että niiden toimintaa koskevat keskeiset asiakirjat ovat helposti saatavilla esimerkiksi tietoverkoissa ja kirjastoissa.

Laki asettaa viranomaisille myös velvollisuuden tiedottaa toiminnastaan.

Löytyikö tieto, josta aluksi oli puhetta?

Kaavoitusasioista löytyy tietoa kotikunnan kunnanvirastosta.
Tietoa verotuksesta saa verotoimistosta.
Ennakkoäänestyspaikoista tiedetään ennen vaaleja kunnanvirastossa.

Internetistä tietoa löytyy keskitetysti www.suomi.fi -palvelusta.