Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin puhe Eduskuntavaalitutkimuksen 2015 julkistamistilaisuudessa Porissa 15.7.2016
Arvoisat Eduskuntavaalitutkimus 2015 -kirjan julkistamistilaisuuden osallistujat,
Aluksi haluan kiittää kaikkia tutkijoita valtioneuvoston puolesta, jotka ovat osallistuneet tänään julkaistavan teoksen Eduskuntavaalitutkimus 2015 tekemiseen.
Arvoisat kuulijat, vuodesta 2011 lähtien eduskuntavaaleja koskevan kansallisen vaalitutkimuksen rahoittamisvastuu on ollut oikeusministeriöllä. Eduskuntavaaleja koskeva säännöllinen tutkimus on koettu välttämättömäksi osaksi jatkuvaa demokratian seurantaa. Tänään minulle luovutetun tutkimuksen ovat kirjoittaneet laajassa yhteistyössä suomalaiset vaalitutkijat eri yliopistoista. Tutkimus on jatkoa vuoden 2003, 2007 ja 2011 eduskuntavaaleihin liittyneisiin tutkimushankkeisiin. Tutkimus palvelee päätöksentekoa ja sitä hyödynnetään demokratiapolitiikan valmistelussa.
Oikeusministeriö vastaa kansalaisvaikuttamisen edistämistehtävistä. Vaalilain ja puoluelain mukaan ministeriölle kuuluvista tehtävistä, sekä huolehtii perusoikeuspolitiikan toimeenpanoon, suunnitteluun ja seurantaan liittyvistä tehtävistä.
Perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Perustuslaki asettaa myös julkiselle vallalle laajan vastuun perusoikeuksien edistämisessä. Eri väestöryhmien väliset erot poliittiseen järjestelmään kiinnittymisessä ja poliittisessa osallistumisessa ovat viime vuosikymmeninä selvästi kasvaneet. Tällä on suora vaikutus valtion demokratiapolitiikan perustuslain mukaiseen täytäntöönpanoon.
Valtioneuvosto pyrkii demokratiapolitiikallaan vastaamaan demokratian uusiin haasteisiin. Valtioneuvosto antoi ensimmäisen demokratiapoliittisen selonteon eduskunnalle vuonna 2014. Selonteossa nostetaan esiin demokratian kehittämisen ydinkohtia sekä annetaan valtioneuvoston linjaukset demokratiapolitiikan tavoitteiksi 2010-luvulle. Tällä hallituskaudella puolestaan valmistellaan demokratiapoliittinen toimintaohjelma, jonka avulla tuetaan ja seurataan selonteon linjausten toimeenpanoa.
Suomalaisen demokratiapolitiikan tavoitteena on edistää kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja yhdenvertaista osallistumista. Hallitus voi tukea kansalaisten osallistumista luomalla toimivat hallinnolliset rakenteet ja päätöksenteon menettelytavat sekä lisäämällä mahdollisuuksia vuorovaikutteiseen osallistumiseen. Tavoitteena on ollut se, että päätöksenteko perustuu kansalaisten laajaan ja yhdenvertaiseen osallistumiseen. Keskeistä on ollut kehittää uusia kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja sekä lisätä hallinnon avoimuutta ja vuorovaikutusta sidosryhmien sekä kansalaisten kanssa. Hallinnon avoimuuden ja osallisuuden edistämisessä tärkeää on myös huomioida tiedon saatavuus ja menettelyjen läpinäkyvyys, selkeäkielisyys, virkamiesten osaamisen kehittäminen sekä ennakoiva ja aktiivinen viestintä.
Uudet osallistumismuodot ja digitalisaatio mahdollistavat entistä avoimemman tavan aktivoida kansalaisia myös vaalien välillä. Uudet toimintamallit tukevat ja monipuolistavat edustuksellista järjestelmäämme. Vaalitutkimus on tärkeäväline seurata edustuksellisen järjestelmämme kehitystä ja tilaa ja antaa tietoa järjestelmän kehittämiseen.
Demokratian merkitys korostuu vaikeina aikoina. Demokratian kannalta merkittävät arvot kuten yhdenvertaisuus, avoimuus ja luottamus ovat välillä koetuksella. Nämä arvot ovat Suomen menestymisen ja kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeässä asemassa.
Lopuksi haluan vielä kiittää kaikkia arvokkaasta työstä ja sanoa, että keskustelua demokratiasta tarvitaan myös jatkossa, sillä muuttuva yhteiskunta luo sekä suomalaiselle että eurooppalaiselle demokratialle haasteita. Iso-Britanniassa juhannuksena pidetty kansanäänestys EU:n kuulumisesta tai siitä lähtemisestä toi esiin muun ohella sen, kuinka tärkeää on kuulla kansaa kokonaisvaltaisesti koko maata koskevassa kysymyksessä. Eduskuntavaalit 2015 -kirja antaa hyvää pohjaa keskustelulle vaalien merkityksestä ja tietoa tulevaisuuden vaalijärjestelmien kehittämistyöhön.