Hyppää sisältöön
Media

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin puhe kihlakunnanvoutien ja toimistopäälliköiden neuvottelupäivillä Marina Congress Centerissä 19.5.2016

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 19.5.2016 10.24
Puhe

Arvoisat kihlakunnanvoudit ja toimistopäälliköt sekä muut läsnäolijat,

Suomen julkinen talous on, jo vuodesta 2009 lähtien, ollut syvästi alijäämäinen. Talous kärsii hitaan kasvun, tuotantorakenteen muutoksen ja väestön ikääntymisen epäsuotuisista vaikutuksista. Tulot eivät enää yksinkertaisesti riitä ylläpitämään kaikkia nopeamman talouskasvun varaan rakennettuja julkisen sektorin rakenteita ja tehtäviä.

Työttömien määrä, kotitalouksien velkaantumisaste ja tulottomien kotitalouksien määrät ovat jatkaneet kasvuaan eikä merkittävää muutosta ole tältäkään osin nähtävissä. Uusien maksuhäiriömerkintöjen ja luottotietorekisteriin merkittyjen henkilöiden määrä on pitkään ollut kasvussa. Tämä yleinen heikko taloudellinen tilanne heijastuu koko oikeuslaitoksen toimintaan. Asiamäärien kasvun myötä lisääntyvät toiminnan kustannukset.

Oikeudenhoito on yhteiskunnan ydintoimintoja. Sen häiriötön toiminta on voitava turvata myös näinä haasteellisina aikoina. Tosiasia kuitenkin on, että oikeusministeriön hallinnonalallakin toimintaa on sopeutettava ja kehitettävä yhteiskunnan taloudellisten reunaehtojen mukaisesti. Käytännöllisesti kaikki hallinnonalan sektorit ovatkin muutosten kohteina.

Jotta säästö-, sopeuttamis- ja investointipaineisiin voitaisiin vastata suunnitelmallisesti ja mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, oikeusministeriö toteuttaa oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa. Se on kokonaisuus, joka sisältää useita kymmeniä erilaisia ja eriasteisia ehdotuksia.

Koska hallinnonalan menoista noin kolme neljäsosaa on henkilöstömenoja, uudistuksia tehtäessä ei voida välttyä siltä, että ne vaikuttavat myös henkilöstöön. Käynnissä oleva eläköityminen tarjoaa osaltaan tilaisuuden siihen, että organisaatio- ja henkilöstörakenteita sekä asioiden käsittelyketjuja voidaan kehittää vastaamaan ajan vaatimuksia.

Kerron seuraavaksi lyhyesti eräistä muista oikeushallinnossa käynnissä olevista rakenneuudistushankkeista, ennen kuin pääsen teille kaikille tuttuun ja tärkeään ulosoton rakenneuudistushankkeeseen eli URAan.

Yksi oikeusministeriössä käynnissä olevista hankkeista on käräjäoikeusverkoston jatkokehittäminen. Käräjäoikeuksien lukumäärä pienenee vuoteen 2019 mennessä nykyisestä 27:stä 20:een. Samassa yhteydessä tullaan keskittämään riidattomien velkomusasioiden eli niin sanottujen summaaristen riita-asioiden käsittelyä. Nyt tekeillä olevan uudistuksen jälkeenkin käräjäoikeusverkostomme tulee säilymään riittävän tiheänä niin, että oikeudenhoidon palvelut turvataan koko maassa. Käräjäoikeusverkoston uudistaminen sekä riidattomien velkomusasioiden käsittelyn keskittäminen on tarkoitus toteuttaa tämän hallituskauden loppupuolella.

Tuomioistuimiin liittyen totean myös, että asetin noin viikko sitten toimikunnan valmistelemaan tuomioistuinviraston perustamista. Toimikunnan tehtäväksi on annettu laatia ehdotus siten, että virasto voitaisiin perustaa vielä tällä vaalikaudella.

Viime syksyllä linjaamani valtion oikeusaputoimistojen rakenneuudistus on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä ja palkkauskysymyksiin liittyvät ves -neuvottelut ovat käynnissä. Maahan on tarkoitus perustaa kuusi virastoina toimivaa oikeusapu- ja edunvalvontapiiriä, jotka vastaavat oikeusapu- ja edunvalvontatoimistojen hallinnosta. Rakenneuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan lokakuun alusta. Uudistuksella ei ole vaikutuksia oikeusaputoimistojen toimipisteiden lukumäärään.

Niin ikään vireillä oleva hanke syyttäjälaitoksen toiminnan ja organisaation kehittämiseksi pohjautuu hallitusohjelman kirjauksiin keskushallinnon uudistamisesta ja palvelujen digitalisoimisesta. Organisaatiouudistus rakentuisi niin sanotun yhden viraston mallin mukaisesti jossa Valtakunnansyyttäjänvirasto keskittyisi ohjaus- ja tukitoimintoihin, neljä alueellista toimintoyksikköä operatiiviseen toimintaan ja suoraan Valtakunnansyyttäjänviraston alainen valtakunnallinen yksikkö yksinkertaisten rikosasioiden keskitettyyn hoitamiseen. Syyttäjälaitoksen palvelutoimistoverkostoa ei tämän uudistuksen johdosta muutettaisi.

Sitten se URA.

URA:n tavoitteeksi on asetettu lisätä ulosoton taloudellisuutta ja tuottavuutta vaarantamatta asianosaisten oikeusturvaa. Kun rakenneuudistus nelisen vuotta sitten käynnistettiin, ulosoton määrärahoihin kohdistuva säästövelvoite oli noin 8 miljoonaa euroa. Ulosoton toimintaa on sen jälkeen sopeutettu pienentyneisiin määrärahakehyksiin ja henkilökuntaa on vähennetty. Tästä huolimatta olemme edelleen siinä tilanteessa, että kehyskauden 2017 - 2020 lopussa ulosotolla tulee olemaan käytettävissään noin 8 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuotena. Tämä osaltaan osoittaa sen, että URA:lta vaaditaan muutakin kuin, että kehitetään keinot tiettyyn määrärahasupistukseen sopeutumiseksi. Ulosottolaitoksen täytyy varautua vastaamaan myös tulevaisuuden velvoitteisiin. On pyrittävä löytämään uusia, rohkeitakin ratkaisuja.

Eläköitymisten hyödyntäminen on välttämätön mutta yksinään riittämätön ja huono toimenpide sopeutua määrärahavähennyksiin. Jos nykyiset rakenteet säilytettäisiin, seurauksena olisi jäljelle jääneen, harventuneen henkilöstön hyvinvoinnin heikkeneminen. He joutuisivat hoitamaan yhä suurempia työmääriä vanhan järjestelmän mukaisesti. Osalle se olisi ehkä taloudellisesti kannustavaa, mutta ulosoton laadun ja tuloksen ylläpitäminen ei suinkaan olisi taattua.

Asiankäsittelyn automatisointi toki helpottaa työtaakkaa ja sen jakamista. Ulosottoa varten onkin tehty laadukas suunnitelma ICT:n kehittämiseksi ja sen toteuttamiseen on saatu lisärahoitusta valtiovarainministeriöltä. Olennaista rakenneuudistuksessa on kuitenkin se, että edetään leveällä rintamalla ja hyödynnetään kaikki mahdolliset kehittämiskohteet. Rakenneuudistuksen ydintä on luoda mahdollisimman kevyt ja ketterä organisaatio sekä aikaansaada asioiden jouhevampi ja taloudellisempi käsittely. Viimeksi sanottu merkitsee muun muassa toimintojen keskittämisiä sekä virkarakenteen ja työnkulkujen uudelleenarviointia.

Minulle on kerrottu, että suurin osa ulosoton asiamäärästä menee prosessin läpi suhteellisen lyhyessä ajassa lähinnä sähköisin menetelmin hoidettavilla selvitys- ja täytäntöönpanotoimilla. Näiden asioiden käsittelyn eriyttäminen omaksi toiminnokseen mahdollistaa asiantuntijavoimavarojen keskittämisen vaativampiin ulosottotapauksiin. Vaikka tällaisia erityisosaamista ja suurempaa työmäärää edellyttäviä ulosottoasioita on lukumääräisesti vähemmän, niin Valtakunnanvoudinviraston toimesta käynnistetty pilotointi näyttäisi osoittavan, että niitä hoitamaan tarvittaisiin ehkäpä noin kaksinkertainen määrä ulosottomiehiä tuohon kevyempään tuotantolinjaan verrattuna.

Linjasin viime elokuussa ulosottolaitoksen organisaation ja ulosottoasioiden käsittelyketjujen kehittämisen suuntaviivat. Selvää on, että tekemieni linjausten pohjalta rakennettavassa ulosoton uudessa organisaatiossa ja toimintaympäristössä tulee henkilöstön palkkauksen olla oikeudenmukainen kaikkien henkilöstöryhmien osalta, perustuen hoidettavien tehtävien vaativuuteen. URAn toteuttamiselle asetettu määräaika huomioon ottaen, vuoden -18 loppu, palkkauskysymysten ratkaisu edellyttää nyt tiivistä kanssakäymistä ja aitoa yhteistyötä työnantajan ja henkilöstöä edustavien järjestöjen välillä. Uskon ja luotan, että myös palkkausasiat saadaan neuvoteltua kaikkien neuvotteluosapuolien näkökulmasta kohtuulliseen lopputulokseen.

Hyvät kuulijat,

Ulosotolle asetettuja toiminnallisia tavoitteita ovat hyvän perimistuloksen ohella luottotappioiden ja harmaan talouden torjuminen sekä maksumoraalin ylläpito. Nämä tavoitteet olette te, ulosottolaitoksen henkilökunta, täyttäneet erinomaisella tavalla. Tämän päivän ulosotto myös takaa sen asiakkaille hyvän oikeussuojan ja oikeusvarmuuden.

Taloudelliset realiteetit edellyttävät kuitenkin uudistuksia, ja muutostilanteet aiheuttavat henkilöstössä huolta tulevasta. Rakenneuudistukseen kohdistetun kritiikin yhteydessä on esitetty huoli muun muassa siitä, että jos nykyistä järjestelmää muokataan, ulosoton laatu, tehokkuus ja tulos vaarantuvat. On pelätty, että negatiivinen vaikutus olisi suurempi kuin saavutetut hyödyt. Oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan kirjattu ulosottolaitoksen tulevaisuuden tavoitetila on kuitenkin päinvastainen, ja siihen rakenneuudistuksella tähdätään. Luonnollisesti kaiken A ja O on työhön sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta. Tämä on syytä pitää mielessä muutoksia valmisteltaessa ja sisään ajettaessa.

Näin toimien olen vakuuttunut siitä, että URAn tuloksena syntyy rakenteiltaan ja menettelyiltään taloudellisempi uusi uljas ulosottolaitos, jolla alati muuttuvassa talousympäristössä turvataan tulevaisuudessakin korkea laatutaso ja tuottavuus.

Toivotan teille antoisia neuvottelupäiviä!

Jari Lindström
Sivun alkuun