Hyppää sisältöön
Media

Oikeusministeri Antti Häkkäsen lähetekeskustelupuhe hallituksen kertomuksesta kielilainsäädännön soveltamisesta 2017 eduskunnassa 15.2.2018

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 16.2.2018 10.08
Puhe

Arvoisa puhemies, ärade talman,

Eduskunta saa nyt käsiteltäväkseen hallituksen kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta 2017. Kertomus on kattava paketti tietoa, oikeuksien seurantaa ja myös käytännön hyviä esimerkkejä kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia, niillä on tärkeä tehtävä oikeusvaltiossa. Kielellisten oikeuksien toteutuminen on usein edellytys muiden perusoikeuksien toteutumiselle. 


Enligt lagen ska regeringen vart fjärde år lämna en språkberättelse till riksdagen. I den ska redogöras för tillämpningen av språklagstiftningen och hur de språkliga rättigheterna förverkligas samt vid behov även om andra omständigheter som gäller språk. Förutom finska och svenska tas åtminstone samiska, romani och teckenspråk upp i berättelsen. I berättelsen ska lyftas fram både positiva och negativa trender. 


Arvoisa puhemies,

Kertomuksen valmistelu on hyvä esimerkki hallituksen yhteistyöstä kieliryhmien kanssa. Kertomusta varten on järjestetty runsaasti kuulemisia ja tapaamisia kieliryhmien ja viiteryhmien sekä asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. Näin kieliryhmien käsitys omasta tilastaan on otettu huomioon. Kertomuksen taustalla on myös kaksi oikeusministeriön teettämää tutkimusta: Kielibarometri 2016 ja saamebarometri, joka toteutettiin ensimmäistä kertaa. 


Vuoden 2017 kertomuksessa syvennytään muutamaan keskeiseen teemaan. Teemojen valinta perustuu muun muassa perustuslakivaliokunnan vuoden 2013 kertomuksesta antamaan mietintöön. Saamen ja viittomakielen seurantaa on kertomuksessa lisätty tuntuvasti. Kertomuksen keskeiset teemat ovat kielellisten oikeuksien toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa, kieliolot ja kieli-ilmapiiri, valtionyhtiöt sekä digitalisaatio ja kotouttaminen.

 
Suomen asukasluku kasvaa tasaisesti. Kieliryhmien väliset kielisuhteet ovat muuttuneet neljässä vuodessa. Suomen- ja ruotsinkielisten määrä on vähentynyt viime vuosien aikana, kun taas saamenkielisten määrä on ollut lievässä kasvussa. Vieraskielisten määrä ja osuus väestöstä on kasvanut myös. Suurimmat vieraskieliset ryhmät ovat tällä hetkellä venäjän- ja vironkieliset. Arabian kieli ohitti somalin kielen vuonna 2016. Myös yhä useampi suomen- ja ruotsinkielinen muuttaa pois Suomesta, mutta suurin osa maastamuuttajista on kuitenkin vieraskielisiä. 


Yleinen kieli-ilmapiiri näyttäisi jonkin verran koventuneen edellisen kertomuksen antamisen jälkeen. Tämä tulee esiin Kielibarometri 2016- ja saamebarometriselvityksestä sekä oikeusministeriön saamista lausunnoista ja kyselyistä. Erittäin vakavaa on, että vähemmistöryhmät kokevat valtaväestöä enemmän häirintää ja syrjintää ja he joutuvat useammin myös vihapuheen kohteeksi. Tämä koskee myös kotoperäisiä kieliryhmiämme, kuten ruotsin- ja saamenkielisiä. Tämä ei ole hyväksyttävää. Kieli- ja väestöryhmien kokemaa häirintää ja syrjintää pitää torjua aktiivisesti ruohonjuuritasolta tänne eduskuntaan ja hallitukseen asti. Kertomus sisältää keskeisiä huomioita siitä, miten kieli-ilmapiiriä voitaisiin edelleen parantaa. Osa huomioista koskee viranomaisten omaa toimintaa. 


Vuoden 2006 kielikertomuksesta lähtien on seurattu, miten oman kielen käyttäminen toteutuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastilanteissa. Potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan oikeus käyttää omaa kieltään koetaan erityisen tärkeäksi. Alueilla, joilla kieliryhmät ovat samansuuruisia tai joilla pienemmän kieliryhmän suhteellinen osuus on kohtalaisen suuri, kielelliset oikeudet toteutuvat pääsääntöisesti hyvin. Alueilla, joilla toista kansalliskieltä puhuvien osuus on pieni, kielellisten oikeuksien toteutuminen taas vaatii erityistä suunnittelua. 


Kyselyjen perusteella viranomaisten ja palveluntarjoajien asenteet sekä tiedon puute saamen kielilain velvoitteista koetaan saamenkielisten oikeuksien toteutumisen esteeksi sote-palveluissa. Osa saamelaisista ei myöskään tunne oikeuksiaan kovin hyvin, ja tietoa tarjolla olevista saamenkielisistä palveluista koetaan olevan myös huonosti saatavilla. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä erityisenä lisähaasteena on kuitenkin puute saamen kielen taitoisesta ammattihenkilöstöstä etenkin julkisen sektorin palveluissa. Valtion taholta toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi on tehty pitkään. 


Kertomusta valmisteltaessa on käynyt ilmi, että voimassa olevat sosiaalihuollon asiakaslain ja potilaslain säädökset tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta ovat ongelmallisia viittomakieltä käyttävien kannalta. Saatujen lausuntojen mukaan viranomaisten asenteet viittomakielisten kielellisiä tarpeita kohtaan ovat usein vähätteleviä tai jopa kielteisiä. Meidän kaikkien tulisi ymmärtää, että viittomakieliset ovat oma kieliryhmänsä. 


Arvoisa puhemies,

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on kertomuksen mukaan yhä enemmän kiinnitettävä huomiota henkilöstön kielitaitoon, kielellisten oikeuksien merkityksen tiedostamiseen ja palvelujen järjestämiseen siten, että samaa kieltä puhuva henkilökunta ja asiakkaat kohtaavat. Kertomuksessa on valtion omistamista yhtiöistä päädytty tarkastelemaan erityisesti Posti Group Oyj:n, Finavia Oyj:n ja VR:n kielellisiä palveluita. Suomenkieliset ovat suunnilleen yhtä tyytyväisiä kaikkien kolmen valtionyhtiön kielellisiin palveluihin. Ongelmia näyttäisi olevan ruotsinkielisten palvelujen tarjonnassa. Selvitysten perusteella on voitu tehdä se johtopäätös, että suurin ongelma on henkilökunnan puutteellinen ruotsin kielen taito. Yhtiöissä on kuitenkin hyvin paikannettu ongelmat ja pitkään myös pyritty edesauttamaan tilannetta parempaan suuntaan. 


Kertomuksessa on pyritty tuomaan esiin digitalisaation tuomia mahdollisuuksia mutta myös haasteita. Esimerkiksi etätulkkaus ja puheentunnistus ovat mahdollisuuksia, etenkin kun kyse on pienistä kielistä. Digitalisaatiossa on kuitenkin kiinnitettävä erittäin paljon huomiota terminologiaan ja kielen laatuun. Tämä on haaste sekä suomen että ruotsin kielessä. 


Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2017 sisältää useita keskeisiä huomioita kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja kehittämismahdollisuuksista. Valtioneuvoston seuraava askel on konkretisoida toimenpiteitä ja toteuttaa niitä. Niihin on hyvät mahdollisuudet. Kertomus paljastaa, miten syvällä rakenteissamme useamman kuin yhden kielen huomioiminen kuitenkin on. Tämä auttaa meitä yhä monikielisemmäksikin muuttuvassa maailmassamme. Kielet ovat vuorovaikutusta, eivät vastakkainasettelua varten. 
 

Sivun alkuun