Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2013 » Selvitys ei suosittele positiivista luottotietorekisteriä

Selvitys ei suosittele positiivista luottotietorekisteriä

Julkaistu 24.4.2013

Luottotietojen käsittelyä koskevan kansallisen lainsäädännön muutoksista tulisi toistaiseksi pidättäytyä. Tätä suositellaan oikeusministeriön teettämässä selvityksessä, jossa on arvioitu oikeudellisesta näkökulmasta edellytyksiä säännellä positiivisten luottotietojen kokoamista ja käyttöä.

Positiivisilla luottotiedoilla tarkoitetaan esimerkiksi tietoja henkilön kaikista luotoista ja mahdollisesti muitakin tietoja hänen taloustilanteestaan. Luottotietorekisteriin tallennetaan Suomessa nykyisin tiedot maksuhäiriöistä eli ns. negatiiviset luottotiedot.

Professori Ahti Saarenpään selvityksessä asian tarkastelussa ovat mukana henkilötietojen suojan lisäksi myös perusoikeuskehitys sekä luottolaitos- ja kuluttajansuojalainsäädäntö samoin kuin asiaan vaikuttavan eurooppalaisen sääntelyn uudistusnäkymät.

Lainsäädännön kehittämistä puoltavia yleisiä tekijöitä ovat selvityksen mukaan informaatiotasapainon edistäminen luottosuhteissa, luottotietotoiminnan kehitys sekä ylivelkaantumisen seuranta. Lainsäädäntömuutosta vastaan puhuvia seikkoja ovat puolestaan henkilötietojen suojan merkityksen kasvu nykyaikaisessa oikeusvaltiossa, henkilöluottotietojen muuttunut asema osana kuluttajasuojan sääntelyä sekä positiivisten luottotietojen käsittelyn ja hallinnoinnin järjestämisen ongelmallisuus.

EU:ssa valmistellaan parhaillaan uutta henkilötietoasetusta, asuntoluottodirektiiviä ja tietoturvallisuusdirektiiviä. Niiden hyväksymistä ja vaikutuksia tulisi odottaa ennen kuin kansallista lainsäädäntöä mahdollisesti ryhdytään muuttamaan. Ennenaikaiset muutokset saattaisivat johtaa tempoilevaan lainsäädäntöön ja aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia.

Kattavia ja ajantasaisia tietoja sisältävä rekisteri henkilöiden taloudellisesta tilanteesta olisi luonteeltaan ns. perusrekisteri, jollaisen tulisi selvittäjän mukaan olla julkisen sektorin ylläpitämä. Rekisterin luominen edellyttäisi monisäikeistä lainsäädännön uudistamista samoin kuin eri toimijoiden ja etenkin rekisteröitävien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien näkökohtien tasapainoista yhteensovittamista.

Ministeri Henriksson: Keskustelua peruskysymyksistä on syytä jatkaa

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson pitää selvitystä hyvänä pohjana yhteiskunnallisen keskustelun jatkamiselle positiivisista luottotiedoista.

- Selvityksen antamaa taustaa vasten on hyvä kysyä, mitä tietoja yksilön taloudellisesta asemasta oikeastaan olisimme valmiita keräämään ja mihin kaikkiin tarkoituksiin näitä tietoja katsoisimme voitavan käyttää. Kenen toimesta tällaista rekisteriä ylläpidettäisiin ja miten tietojenkäsittelyn kustannukset katettaisiin? Meillä ei ole toistaiseksi asiasta käytettyjen puheenvuorojen perusteella laajasti hyväksyttyä, kirkastunutta käsitystä tällaisista asiaan vaikuttavista perustavanlaatuisista seikoista, Henriksson huomauttaa.

- Massiivisen, käytännössä lähes kaikki Suomessa asuvat ihmiset kattavan yhteiskunnallisen perusrekisterin luomiseen ei pidä ryhtyä kevein perustein eikä pelkästään sen vuoksi, että tiedot ehkä saattaisivat olla hyödyllisiä jollekulle.

Oikeusministeri yhtyy selvityksen suositukseen siitä, että ei ole aihetta välittömiin lainsäädäntötoimiin.

- Tässä vaiheessa on sen sijaan syytä osallistua asian kannalta merkityksellisen eurooppalaisen lainsäädännön kehittämiseen. Samalla on seurattava, millaisia ratkaisuja luottoalan toimijat itse pitävät tavoiteltavina ja toimivina jo voimassa olevan lainsäädännön pohjalta, Henriksson toteaa.

Lisätietoja: lainsäädäntöjohtaja Sami Manninen, puh. 02951 50318
sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Avainsanat

tietosuoja, velka
Sivun alkuun |