Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi

Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti

Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2013 » Hallintokantelujen käsittelyä aiotaan tehostaa

Hallintokantelujen käsittelyä aiotaan tehostaa

Julkaistu 16.5.2013

Viranomaisen virheellistä toimintaa tai laiminlyöntiä koskevan hallintokantelun tekemisestä esitetään otettavaksi nykyistä tarkemmat säännökset hallintolakiin. Tavoitteena on tehostaa hallintokanteluihin liittyvää menettelyä ja antaa viranomaisille enemmän harkintavaltaa kantelujen käsittelyssä. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 16. toukokuuta.

Nykyisin suuri osa hallintokanteluista tutkitaan niiden laadusta riippumatta täysimittaisessa menettelyssä selvityksineen, kuulemisineen ja vastineineen. Raskas käsittelytapa vie paljon aikaa ja voimavaroja eivätkä pitkät käsittelyajat vastaa kansalaisten oikeusturvaodotuksia. Hallintokantelu ei tähtää päätöksen muuttamiseen tai kumoamiseen eikä kanteluun annettu ratkaisu ole valituskelpoinen päätös.

Esityksen mukaan hallintokantelun voisi kuten nykyisinkin tehdä valtion tai kunnan viranomaisen, siihen virka- tai työsuhteessa olevan henkilön tai muun julkista hallintotehtävää hoitavan lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä. Hallintokantelu tehtäisiin sille viranomaiselle, jonka tehtävänä on valvoa kantelun kohteena olevaa toimintaa. Kantelu tulisi tehdä kirjallisena ja siitä tulisi ilmetä, millä perusteella kantelija pitää menettelyä virheellisenä.

Kantelujen käsittelyssä lisättäisiin joustavuutta ja viranomaisen harkintavaltaa. Valvovan viranomaisen tulisi ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joihin se kantelun perusteella katsoo olevan aihetta. Tätä tulisi tarkastella lain noudattamisen ja oikeusturvan toteutumisen kannalta.

Jos valvova viranomainen toteaa menettelyn olleen virheellinen tai laiminlyönnin tapahtuneen, se voisi ohjata valvottavaa kiinnittämällä huomiota hyvän hallinnon vaatimuksiin tai ilmaista käsityksensä lain mukaisesta menettelystä. Vahvin keino olisi huomautuksen antaminen valvottavalle. Ehdotetut ohjauskeinot vastaavat viranomaisten kantelukäytännössä vakiintuneita hallinnollisen ohjauksen muotoja. Laissa ei nykyisin ole säännöksiä hallintokantelujen seuraamuksista.

Kahden vuoden vanhentumisaika hallintokanteluille

Kahta vuotta vanhemmasta asiasta tehtyä hallintokantelua ei esityksen mukaan tutkittaisi, ellei siihen ole erityistä syytä. Lähtökohtana olisi, että vanhentumisaika alkaa kulua lainvastaiseksi väitetystä viranomaisen toimesta. Merkitystä voisi olla myös sillä, milloin kantelija on saanut tiedon ratkaisusta tai toimenpiteestä.

Hallintokantelujen määrät ovat 2000-luvulla voimakkaasti kasvaneet. Esitetty joustavampi käsittelytapa ja kahden vuoden vanhentumisaika vähentäisivät täysimittaisesti tutkittavien hallintokantelujen osuutta. Käsittelyajat lyhenisivät ja viranomaiset voisivat suunnata enemmän voimiaan ennalta ehkäisevään valvontaan ja ohjaukseen.

Jatkossakin kaikkiin hallintokanteluihin perehdyttäisiin ja niihin annettaisiin ratkaisu.

Odotettavissa oleva käsittelyaika olisi määriteltävä

Esityksellä pyritään myös vahvistamaan toimintatapoja, jotka korostavat viranomaisten velvoitetta huolehtia hallintoasian käsittelystä ilman aiheetonta viivytystä. Viranomaisille säädettäisiin velvollisuus määritellä odotettavissa oleva käsittelyaika sellaisille toimialansa keskeisiin asiaryhmiin kuuluville asioille, joissa ratkaistaan, saako henkilö hakemansa oikeuden tai edun. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset lupa-asiat tai lakisääteisten etuuksien taikka avustusten myöntäminen.

Viivästysvalituksesta luovuttiin lausuntopalautteen vuoksi

Oikeusministeriössä hallintolainkäytön kehittämishankkeen yhteydessä toiminut työryhmä ehdotti elokuussa 2008 muun muassa, että hallintoasian käsittelyn viivästyessä olisi mahdollista tehdä viivästysvalitus hallintotuomioistuimeen. Lausunnonantajat pitivät kuitenkin viivästysvalitusta liian raskaana menettelynä.

Saatujen lausuntojen pohjalta valmisteltiin keväällä 2012 uusi ehdotus käyttöalaltaan rajoitetummasta viivästysvalitusjärjestelmästä, mutta myös sen toimivuuteen ja tarpeellisuuteen suhtauduttiin varsin kriittisesti. Lausuntopalautteen perusteella päätettiin luopua viivästysvalitusjärjestelmän käyttöönotosta.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Marietta Keravuori-Rusanen, puh. 02951 50396
sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Avainsanat

hallintomenettely, oikeusturva
Sivun alkuun |