Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2013 » Korvausvaatimusten kevennetty käsittely mahdolliseksi kesäkuun alusta

Korvausvaatimusten kevennetty käsittely mahdolliseksi kesäkuun alusta

Julkaistu 16.5.2013

Rikoksen uhrin korvauksen hakemista helpotetaan niissä tapauksissa, joissa rikoksella saatu hyöty on tuomittu menetetyksi valtiolle ja tuomio on pantu täytäntöön. Rikoksen uhrin ei tällaisessa tilanteessa enää tarvitse nostaa erillistä kannetta valtiota vastaan korvauksen saamiseksi, vaan hän voi hakea korvausta kirjallisesti Oikeusrekisterikeskukselta. Uudistus on tarkoitus vahvistaa presidentin esittelyssä tulemaan voimaan 1. kesäkuuta 2013.

Uudistus liittyy tilanteisiin, joissa asianomistajan vahingonkorvausvaatimusta ei ole ratkaistu tuomioistuimessa viimeistään rikoshyödyn menettämistä koskevan vaatimuksen yhteydessä. Rikoshyöty tuomitaan tällöin valtiolle menetetyksi. Nykyisen lain mukaan asianomistaja voi kuitenkin myöhemmin vaatia valtion saamaa omaisuutta itselleen valtiota vastaan ajettavalla kanteella. Jatkossa kanteen asemesta suoritusta haetaan kirjallisella hakemuksella, mikä vähentää vahingonkorvausta hakevalle aiheutuvaa vaivaa ja kustannuksia.

Jos samaa kohdetta koskevia hakemuksia on useita, ne tulee pyrkiä ratkaisemaan Oikeusrekisterikeskuksessa samalla kertaa. Jollei rikoshyötynä saatu omaisuus riitä kaikkien saatavien maksamiseen, maksu suoritetaan saatavien suuruuden mukaisessa suhteessa samaan tapaan kuin konkurssimenettelyssä. Oikeusrekisterikeskuksen päätökseen tyytymätön voi nostaa valtiota vastaan kanteen käräjäoikeudessa.

Oikeusrekisterikeskus saa antaa asianomistajalle tiedon siitä, onko rikoshyöty saatu perittyä, vaikka tieto on muuten pidettävä salassa. Näin asianomistajan ei tarvitse tehdä turhaan hakemusta korvauksen saamiseksi.

Muutosten taustalla on ns. WinCapita-juttu ja sen poikkeuksellisen suuri määrä asianomistajia.

Uudistukseen liittyen sakkorekisterin tietojen säilyttämisaikaa pidennetään viiteen vuoteen. Nykyiset yhden ja kolmen vuoden määräajat ovat osoittautuneet liian lyhyiksi, sillä sakkorekisterin tietoja saatetaan tarvita pitkänkin ajan kuluttua.

Vaarallisen eläimen tappamisesta huolehtivat poliisi ja eläinlääkäri

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on edellyttänyt, että lainsäädäntöön täsmennetään, mikä viranomainen vastaa vaarallisen eläimen lopettamista koskevan tuomioistuimen määräyksen täytäntöönpanosta. Eläimen tappamisesta huolehtii poliisi eläinlääkärin avustuksella.

Lainvastaisen verkkoviestin poistaminen kuuluu ulosottomiehelle

Tuomioistuin voi määrätä sisällöltään lainvastaiseksi todetun verkkoviestin poistettavaksi yleisön saatavilta ja hävitettäväksi. Käytännössä on ilmennyt epäselvyyttä siitä, mikä viranomainen vastaa verkkoviestin poistamisesta ja hävittämisestä. Tämän vuoksi säädetään, että tehtävä kuuluu ulosottomiehelle.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio, puh. 02951 50500
sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Avainsanat

oikeusrekisterikeskus, sakko, oikeusturva
Sivun alkuun |