Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2013 » Lapsiystävällisen huoltoriitojen sovittelukokeilun tulokset erinomaiset

Lapsiystävällisen huoltoriitojen sovittelukokeilun tulokset erinomaiset

Julkaistu 20.5.2013

Käräjäoikeuksista saadut kokemukset lasten huoltoriitojen uudenlaisesta asiantuntija-avusteisesta sovittelusta ovat erinomaiset. Sovittelussa, jossa tuomarin apuna toimii psykologi tai sosiaalityöntekijä, sovintoon päästiin valtaosassa juttuja. Myös riidan ratkaisu nopeutui oikeudenkäyntiin verrattuna. Kokeilua seurattiin Helsingin, Espoon, Oulun ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa vuosina 2011 – 2012. Kokeilu on edelleen käynnissä.

Kahden ammattikunnan edustajan työskentely työparina sujui hyvin ja toi sovitteluun merkittävää lisäarvoa. Tulokset osoittavat, että sovittelun avulla voidaan hallitusohjelman mukaisesti parantaa lapsen asemaa oikeudenkäytössä.

- Tarkoitus on, että oikeusministeriö antaa syksyllä hallituksen esityksen asiantuntija-avusteisen tuomioistuinsovittelun vakinaistamisesta koko maahan. Esitys liittyy oikeudenhoidon uudistamisohjelman tavoitteeseen edistää oikeusasioiden sujuvaa käsittelyä ja lyhentää oikeudenhoidon kokonaiskestoa. Pidän erittäin tärkeänä, että lasten asemaa oikeudenhoidossa parannetaan ja että lakihanke saadaan eteenpäin mahdollisimman pikaisesti, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Kokeilu on vahvistanut, että sovittelun onnistumisen kannalta on olennaista saada käräjäoikeuksiin päteviä asiantuntija-avustajia, sillä suuri osa tuomioistuimiin ohjautuvista huoltoriidoista on erittäin vaikeita.

Kokeilu osoitti, että uudelle menettelylle on tarvetta. Sovittelussa käsiteltyjen juttujen osuus kaikista huoltoriidoista oli seuranta-aikana 33-70 prosenttia. Seuranta-aikana saavutettiin kokonaissovinto tai osasovinto noin 77 prosentissa sovitteluun edenneistä jutuista. Sovittelu päättyi tuloksettomana noin 23 prosentissa tapauksia. Runsaassa neljäsosassa tehtiin ensin määräaikainen kokeilusopimus.

Riidan käsittely sovittelussa oli nopeampaa kuin oikeudenkäynnissä. Huoltoriidan oikeudenkäynti kestää keskimäärin kahdeksan kuukautta, kun sovittelun mediaanikesto sovittelun vireille tulosta sen lopettamiseen oli noin 2,5 kuukautta. Ensimmäinen sovitteluistunto järjestettiin keskimäärin 1,5 kuukaudessa sovittelun vireille tulosta. Suurin osa jutuista saatiin sovituksi yhdessä istunnossa.

Oikeudenkäyntiin verrattuna sovittelun avulla voidaan säästää sekä tuomioistuimien että sosiaalitoimen voimavaroja. Sovittelu edellyttää tuomioistuimessa vähemmän kanslia- ja tuomarityötä kuin oikeudenkäynti. Onnistuneet sovittelut vähentävät myös lakimiesavustajan työtä ja sen myötä asiakkaan oikeudenkäyntikuluja sekä oikeusavun kustannuksia. Sovittelut vähentävät myös tuomioistuinten sosiaalitoimelle tekemiä olosuhdeselvityspyyntöjä.

Valtaosa vanhemmista oli kyselyn perusteella tyytyväisiä sovitteluun. Myös lakimiesavustajien antama palaute oli pääosin myönteistä.

Vanhempien sovinto edistää monin tavoin lapsen hyvinvointia ja turvaa yleensä tuomioistuimen ratkaisua paremmin lapsen yhteydenpidon kumpaankin vanhempaan. Vanhempien välisten ristiriitojen lieveneminen edistää toimivaa yhteistyövanhemmuutta.

Lisätiedot:
työryhmän puheenjohtaja, projektipäällikkö Anna-Kaisa Aaltonen (OM), puh. 02951 50245
hallitusneuvos Anne Hallavainio, OM, puh. 02951 50458,
s-posti: etunimi.sukunimi@om.fi

Avainsanat

oikeudenkäynti, oikeusturva, tuomioistuimet, yksistyisoikeus
Sivun alkuun |