Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2013 » Rikoksesta epäillyn oikeutta käännös- ja tulkkausapuun aiotaan parantaa

Rikoksesta epäillyn oikeutta käännös- ja tulkkausapuun aiotaan parantaa

Julkaistu 6.6.2013

Rikoksesta epäillyn ja syytetyn oikeutta tulkkaukseen ja asiakirjojen käännöksiin esitetään parannettavaksi silloin, kun henkilö ei ymmärrä rikosoikeudellisessa menettelyssä käytettävää kieltä. Uudistuksilla pantaisiin täytäntöön niin sanottu tulkkausdirektiivi, jota ryhdytään soveltamaan koko EU:n alueella ensi lokakuussa. Esityksellä ei muuteta niitä oikeuksia, joita henkilöllä on kielilain tai saamen kielilain nojalla. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 6. kesäkuuta.

Esityksen mukaan tuomioistuimen olisi annettava muulle kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliselle rikoksesta epäillylle maksuton käännös haastehakemuksesta, tuomiosta ja vangitsemispäätöksestä kohtuullisessa ajassa. Epäillyllä olisi samoin oikeus saada poliisilta käännös pidättämistä koskevasta päätöksestä. Muustakin olennaisesta asiakirjasta olisi annettava käännös, jos se on tarpeen vastaajan oikeuden valvomiseksi.

Asiakirjat voitaisiin kääntää myös suullisesti, jollei vastaajan oikeusturva edellytä asiakirjan kääntämistä kirjallisesti. Tuomioistuimen ja poliisin olisi huolehdittava siitä, että vastaaja saa riittävät tiedot oikeudestaan käännökseen.

Tulkkauksen ja käännösten laadun turvaamiseksi ehdotetaan, että tulkkina tai kääntäjänä saisi toimia rehellinen ja muuten kyseiseen tehtävään sopiva henkilö, jolla on tehtävän edellyttämät taidot. Esitutkintaviranomaisen tai tuomioistuimen olisi määrättävä tehtävään uusi tulkki tai kääntäjä, jos asianosaisen oikeusturva sitä edellyttäisi.

Ehdotetut uudistukset lisäisivät tulkkaus- ja käännöskustannuksia käräjäoikeuksissa ja hovioikeuksissa. Nykyisin käännetään kirjallisesti alle puolet ulkomaalaisia vastaajia koskevista haastehakemuksista. Muut asiakirjat käännetään nykyisin pääasiassa suullisesti. Vuosittaisten tulkkaus- ja käännöskustannusten voidaan arvioida lisääntyvän nykyisestä noin 800 000 eurolla eli noin 30 prosentilla.

EU:ssa on valmisteltu myös rikoksen uhrin oikeuksia koskeva direktiivi, joka sisältää mm. säännökset uhrin oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin. Rikosuhridirektiivi on pantava EU-valtioissa täytäntöön viimeistään marraskuussa 2015.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Kirsi Pulkkinen, puh. 02951 50438,
sähköposti: etunimi.M.sukunimi@om.fi

Avainsanat

eu, oikeudenkäynti, oikeusapu
Sivun alkuun |