Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2013 » Tutkintaryhmä: Lapsen kuolemaan johtaneet perheväkivaltatapaukset otettava systemaattiseen seurantaan

Tutkintaryhmä: Lapsen kuolemaan johtaneet perheväkivaltatapaukset otettava systemaattiseen seurantaan

Julkaistu 11.6.2013

Kahdeksanvuotiaan tytön kuolemaan Helsingissä toukokuussa 2012 johtaneita tapahtumia selvittänyt tutkintaryhmä suosittelee toimia, joilla vastaavanlaiset tapaukset voitaisiin tulevaisuudessa välttää.

Lapsen pahoinpitelyn tunnistamisesta tarvitaan selkeät ohjeet ja lastensuojelun eri toimijoiden yhteistyötä on parannettava. Jatkossa tulee myös ottaa seurantaan kaikki lapsen kuolemaan johtaneet perheväkivaltatapaukset.

- Suomessa kuolee länsimaisittain arvioituna aivan liian paljon ihmisiä perheväkivallan uhreina, myös lapsia. Tämä kehitys pitää katkaista ja kääntää nämä synkät luvut laskuun. Meidän on parannettava viranomaisten välistä yhteistyötä ja paremmin osattava kuunnella lasten tarpeita, sanoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, joka yhdessä peruspalveluministeri Susanna Huovisen kanssa otti vastaan tutkintaryhmän selostuksen.

Tutkitussa tapauksessa lapsen huoltajuus oli siirtynyt äidiltä isälle vuonna 2010, minkä jälkeen hän asui isänsä ja tämän naisystävän luona. Tältä ajalta on viitteitä pitkäaikaisesta lapseen kohdistuneesta fyysisestä ja psyykkisestä väkivallasta. Väkivalta johti lopulta lapsen kuolemaan.

Tutkintaryhmä toteaa, että huoltajuudesta ja lapsen kodista päätettäessä sosiaali- ja terveysministeriön tulisi vakioida kodin olosuhteiden selvitysmenettelyt niin, että aina tehtäisiin tietyt tarkistukset. Niihin tulisi kuulua ainakin kodissa asuvien taustojen selvittäminen sekä poliisilla, koululla tai terveydenhuollolla olevien tietojen kokoaminen.

Eri viranomaisilla vaikuttaa olevan epäselvyyttä siitä, mitä omaan tehtävään lastensuojelun tukitoimijana kuuluu. Kokonaisvastuu lastensuojelussa olevasta lapsesta kuuluu lastensuojeluviranomaisille, mutta myös muilla toimijoilla pitää olla selkeä käsitys omista tehtävistään. Tutkintaryhmän mukaan sosiaali- ja terveysministeriön tulisi yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittää toimintamallit, joilla varmistetaan lastensuojelun, koulun, terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja poliisin hyvä yhteistyö.

Useissa selvityksissä on havaittu puutteita sosiaalitoimen ja terveydenhuollon valmiuksissa tunnistaa lapsiin kohdistuva väkivalta ja puuttua siihen. Tutkintaryhmä esittää, että suomalainen lääkäriseura Duodecim laatisi Käypä hoito -suosituksen lasten pahoinpitelyn tunnistamista ja käsittelyä varten mm. neuvolatyöntekijöiden ja kouluterveydenhuollon käyttöön. Suositus tulisi tehdä tutuksi myös muille lasten kanssa työskenteleville.

Suomessa kuolee vuosittain noin 10 lasta ja vammautuu vakavasti noin 300 lasta perheväkivallan seurauksena. Tapauksista oppiminen jää vähäiseksi, koska niitä ei rikostutkinnan lisäksi selvitetä systemaattisesti. Jatkossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulisi kerätä tiedot kaikista lapsen kuolemaan johtaneista perheväkivaltatapauksista, raportoida niistä säännöllisesti ja esittää johtopäätöksiä, joiden avulla vastaavanlaiset tapaukset voitaisiin välttää, tutkintaryhmä toteaa.

Lastensuojeluun tulisi sosiaali- ja terveysministeriössä myös luoda vakioidut menettelyt, joiden mukaisesti henkilöstö raportoi havaitsemistaan poikkeamista ja virheistä. Tarkoituksena tulee olla lastensuojelun toimintatapojen kehittäminen, ei syyllisyyskysymysten selvittäminen.

Lisätietoja:
tutkintaryhmän johtaja, pääsihteeri Kristiina Kumpula, Suomen Punainen Risti, puh. 020 701 2010,
johtava tutkija Kai Valonen, Onnettomuustutkintakeskus, puh. 02951 50707,
Valosen sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Linkit

Avainsanat

kriminaalipolitiikka, onnettomuustutkinta
Sivun alkuun |