Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2013 » Eräiden vakavimpien rikosten valmistelu rangaistavaksi elokuun alusta

Eräiden vakavimpien rikosten valmistelu rangaistavaksi elokuun alusta

Julkaistu 16.7.2013

Rikosten valmistelun rangaistavuus laajenee elokuun alusta, kun sitä koskeva lainmuutos tulee voimaan. Rangaistaviksi tulevat eräiden törkeimpien rikosten eli henkirikoksen, törkeän pahoinpitelyn, panttivangin ottamisen ja törkeän ryöstön valmistelu. Valmisteluna rangaistavaa on myös näiden rikosten tekemisestä sopiminen.

Valmistelun erillisellä rangaistavuudella on käytännössä merkitystä vain silloin, kun teko todella jää vain valmistelun asteelle eikä siis täytettyä rikosta tai edes sen yritystä tapahdu.

Valmistelun rangaistavuuden ehtona on aina, että tekijän nimenomaisena aikomuksena on tehdä rikos. Rikoksen valmistelusta ei voida syyttää, jos vaara rikoksen toteutumisesta on vähäinen. Henkilö on rangaistusvastuusta vapaa myös, jos hän on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen valmistelusta tai estänyt sen jatkumisen.

Tiettyjen vakavimpien rikosten valmistelu on jo tähän asti ollut rangaistavaa. Esimerkiksi huumausainerikoksen, rahanväärennyksen ja terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelun kriminalisointi on perustunut kansainvälisiin ja eurooppalaisiin velvoitteisiin.

Rikoslain 1.8.2013 voimaan tulevien uusien säännösten mukaan törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen – murhan, tapon, surman tai törkeän pahoinpitelyn – valmisteluun syyllistyy henkilö, joka rikoksen tekemistä varten pitää hallussaan ampuma- tai teräasetta tai muuta hengenvaarallista välinettä tai muuten rikokseen erityisesti soveltuvaa tekovälinettä. Valmistelurikokseen syyllistyy myös, jos sopii toisen kanssa henkirikoksen tai törkeän pahoinpitelyn tekemisestä tai laatii sitä koskevan yksityiskohtaisen suunnitelman. Rikoksen valmistelua on myös se, jos palkkaa, käskee tai muuten yllyttää toista henkirikokseen tai törkeään pahoinpitelyyn taikka lupautuu tai tarjoutuu tekemään sen. Enimmäisrangaistuksena teosta voidaan tuomita neljä vuotta vankeutta.

Panttivangin ottamisen valmistelusta voidaan tuomita vankeutta enintään kolme vuotta. Siihen syyllistyy henkilö, joka panttivangin ottamista varten pitää hallussaan ampuma- tai teräasetta tai muuta hengenvaarallista välinettä tai muuten rikoksen tekemiseen erityisesti soveltuvaa välinettä. Panttivangin ottamisen valmistelusta voidaan tuomita myös se, joka valmistaa tai hankkii rikoksen toteuttamiseen tarvittavan tilan. Rikokseen syyllistyy myös, jos sopii toisen kanssa panttivangin ottamisesta, laatii sitä koskevan yksityiskohtaisen suunnitelman tai hankkii rikoksen tekemisessä tarpeellisen erityisen tiedon.

Törkeän ryöstön valmistelun enimmäisrangaistus on kolme vuotta vankeutta. Siihen syyllistyy henkilö, joka törkeän ryöstön tekemistä varten pitää hallussaan ampuma- tai teräasetta tai muuta hengenvaarallista välinettä tai muuten rikoksen tekemiseen erityisesti soveltuvaa apuvälinettä. Törkeän ryöstön valmistelusta voidaan tuomita myös se, joka hankkii rikoksen tekemisessä tarpeellisen erityisen tiedon. Samoin rangaistusvastuuseen joutuu, jos sopii toisen kanssa törkeän ryöstön tekemisestä tai laatii sitä koskevan yksityiskohtaisen suunnitelman.

Lisätietoja:
lainsäädäntöjohtaja Asko Välimaa (paikalla 17.7. asti), puh. 02951 50248, ja
lainsäädäntöneuvos Jussi Matikkala (paikalla 12.8. alkaen), puh. 02951 50486,
sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Avainsanat

rikoslaki
Sivun alkuun |