Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi

Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti

Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu

Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2013 » Seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön uudistus etenee - myös seksuaalinen häirintä ehdotetaan rangaistavaksi

Seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön uudistus etenee - myös seksuaalinen häirintä ehdotetaan rangaistavaksi

Julkaistu 11.7.2013

Oikeusministeriössä valmistellut ehdotukset seksuaalirikoksia koskeviksi lainsäädäntömuutoksiksi on lähetetty lausuntokierrokselle. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan muun muassa raiskauspykälän soveltamisalan laajentamista sekä seksuaalisen häirinnän säätämistä erikseen rangaistavaksi. Myös rangaistukset tiukentuisivat.

Teko, joka nykyisin rangaistaan sukupuoliyhteyteen pakottamisena, olisi jatkossa rikosnimikkeeltään raiskaus. Samalla raiskauksen tämän tekomuodon enimmäisrangaistus korotettaisiin kolmesta vuodesta neljään vuoteen vankeutta. Jos raiskauksessa on käytetty väkivaltaa, sitä ei enää voitaisi katsoa raiskauksen lievimmäksi tekomuodoksi, vaan rangaistus olisi ankarampi. Maksimirangaistus raiskauksesta on kuusi vuotta vankeutta.

Törkeän raiskauksen alaa puolestaan laajennettaisiin niin, että alle 18-vuotiaaseen henkilöön kohdistuva raiskaus olisi aina törkeä.

- Muutosten yhtenä tarkoituksena on kiristää rangaistuskäytäntöä kaikista raiskausrikoksista, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson toteaa.

Uutena rikoslakiin tulisi pykälä seksuaalisesta häirinnästä. Seksuaaliseksi häirinnäksi määriteltäisiin toiseen henkilöön kohdistuva koskettelu tai muu siihen vakavuudeltaan rinnastettava teko, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Rangaistus olisi sakkoa.

Samalla loputkin seksuaalirikokset aikuiseen kohdistunutta seksuaalista häirintää lukuun ottamatta siirrettäisiin virallisen syytteen alaisiksi. Nykyisin syyttäjä ei saa nostaa kaikista aikuisiin kohdistuvista seksuaalirikoksista syytettä, jos asianomistaja ei sitä halua taikka erityisen tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista. Myöskään asianomistajan vakaa tahto ei jatkossa enää voisi estää syytteen nostamista. Kaikki lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat jo nyt virallisen syytteen alaisia.

Lausuntojen jättämisen määräaika päättyy 13.9.2013, minkä jälkeen hallituksen esitys viimeistellään oikeusministeriössä.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedt, puh. 02951 50492
s-posti: etunimi.sukunimi@om.fi

Avainsanat

rikoslaki
Sivun alkuun |