Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi

Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti

Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2013 » Oikeusaputoimistojen hallintoa keskitetään – toimipaikat säilyvät ennallaan

Oikeusaputoimistojen hallintoa keskitetään – toimipaikat säilyvät ennallaan

Julkaistu 20.8.2013

Oikeusaputoimistojen hallintoa keskitetään vuosien 2014 ja 2015 alusta. Vaikka toimistoja yhdistetään hallinnollisesti, asiakkaita vastaanottavien toimipisteiden määrä ei vähene.

Hallinnollisesti itsenäisten oikeusaputoimistojen määrä vähenee vuoden 2015 alkuun mennessä 34:sta 27:een, mutta asiakkaita palvellaan edelleen 165 toimipisteessä. Toimistoissa työskentelevän henkilöstön määrä ei myöskään vähene.

Uudistuksella pyritään keventämään hallintoa, vähentämään pienten toimistojen haavoittuvuutta ja lisäämään henkilöstön työtehtävien järjestelymahdollisuuksia.

Samalla oikeusaputoimistojen nimiä uudistetaan maakuntapohjaisiksi, kuten useissa muissakin valtion virastoissa on tehty.

Valtion oikeusaputoimistot vastaavat holhoustoimen yleisistä edunvalvontapalveluista. Muutokset vaikuttavat näin myös oikeusaputoimistojen edunvalvonta-alueisiin.

Mikä muuttuu?

Uudistus koskee 1.1.2014 lukien kahdeksaa oikeusaputoimistoa, joista muodostetaan neljä uutta toimistoa seuraavasti:

Mikkelin ja Savonlinnan oikeusaputoimistot yhdistetään ja niistä muodostetaan Etelä-Savon oikeusaputoimisto. Oikeusapupalvelut säilyvät edelleen molemmissa kaupungeissa. Samalla tavoin yhdistetään Iisalmen ja Kuopion oikeusaputoimistot Pohjois-Savon oikeusaputoimistoksi. Hyvinkään ja Järvenpään oikeusaputoimistot yhdistetään ja muodostetaan Keski-Uudenmaan oikeusaputoimisto. Kotkan ja Kouvolan oikeusaputoimistot yhdistetään Kymenlaakson oikeusaputoimistoksi.

Lisäksi Lahden oikeusaputoimiston nimi muutetaan 1.1.2014 maakuntapohjaisesti Päijät-Hämeen oikeusaputoimistoksi.

Jo aiemmin oikeusministeriö on antanut asetuksen, jonka mukaan Oulun ja Oulunseudun oikeusaputoimistot yhdistetään vuoden 2014 alusta ja muodostetaan uusi Oulun oikeusaputoimisto.

1.1.2015 lähtien Turun ja Varsinais-Suomen oikeusaputoimistot yhdistetään hallinnollisesti ja niistä muodostetaan Varsinais-Suomen oikeusaputoimisto. Kankaanpään ja Porin oikeusaputoimistot yhdistetään Satakunnan oikeusaputoimistoksi. Samalla Kankaanpään oikeusaputoimiston Ikaalisten ja Parkanon toimipaikat siirtyvät osaksi Pirkanmaan oikeusaputoimistoa. Muutoksen myötä Kankaanpään oikeusaputoimiston edunvalvonta-alueeseen kuuluvat Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kihniön ja Parkanon kunnat siirretään hallinnollisesti Pirkanmaan oikeusaputoimiston edunvalvonta-alueeseen.

Etäpalvelua kehitetty

Oikeusaputoimistot ovat kehittäneet palveluaan niin, että asiakas voi tarvittaessa saada videoyhteyden avulla oikeusapua toisessa toimistossa työskentelevältä oikeusavustajalta. Esimerkiksi Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Oulussa on kokeiltu ns. etäpalvelua, jossa asiakkaita vastaanotetaan yhteispalvelupisteessä.

Yhteydenotto toiseen toimistoon voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, jos toimiston oikeusavustaja on aiemmin toiminut asiakkaan vastapuolen avustajana ja tullut siitä syystä esteelliseksi hoitamaan asiaa. Asianajajia ja oikeusavustajia koskevat samat esteellisyyssäännöt.

Oikeusaputoimistot voivat ottaa sekä oikeusavun että yleisen edunvalvonnan asiakkaita vastaan myös muissa kuin oikeusministeriön asetuksessa mainituissa toimipaikoissa.

Lisätietoja:
hallitussihteeri Kirta Heine, puh. 02951 50214
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)om.fi

Avainsanat

oikeusapu
Sivun alkuun |