Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2013 » Oikeusministeri harkitsisi seksinoston kieltämistä kokonaan

Oikeusministeri harkitsisi seksinoston kieltämistä kokonaan

Julkaistu 4.9.2013

Suomen nykyinen lainsäädäntö on vaikeaselkoinen eikä se suojaa ihmiskaupan ja parituksen kohteita riittävästi. Tätä mieltä ovat Helsingin yliopiston professori Johanna Niemi ja oikeustieteen maisteri Jussi Aaltonen, jotka ovat arvioineet vuodesta 2006 voimassa olleen seksin ostokieltoa koskevan rikoslain säännöksen toimivuutta.

Selvitys tehtiin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin toimeksiannosta. Kattava arviointi seksin ostoa koskevan lainsäädännön vaikutuksista ja lakia koskevien jatkotoimien linjaus on kirjattu hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan.

- Selvitys vahvistaa sen tiedon, että nykyisin rikosoikeudellisen vastuun ulkopuolelle jää tapauksia, jotka tosiasiassa liittyvät paritukseen tai ihmiskauppaan. Lisäksi selvitys kertoo taas kerran sen, miten paljon hyväksikäyttöä prostituutiossa esiintyy, ministeri Henriksson totesi selvityksen julkistamistilaisuudessa tänään.

- Mielestäni olisi perusteltua, että meillä otettaisiin käyttöön Ruotsin mallin mukainen seksin ostamisen kokonaan kieltävä lainsäädäntö.

Ministeri Henriksson aikoo viedä asian keskusteltavaksi hallituksen sisällä lähiaikoina. Henriksson toivoo myös, että asiasta käytäisiin laaja yhteiskunnallinen keskustelu.

Henriksson muistutti lisäksi, että ihmiskauppaan ja prostituutioon liittyviä ongelmia ei ratkaista pelkästään uusilla kriminalisoinneilla.

- Ilmitulleen paritusrikollisuuden määrä on voimakkaasti sidoksissa poliisin näiden rikosten tutkintaan suuntaamiin voimavaroihin. Huomiota tulee kiinnittää myös siihen, että riittäviä resursseja kohdistetaan myös kotouttamiseen sekä ihmiskaupan ja parituksen uhrien tarvitsemiin muihin tukitoimiin.

Nykyinen kieltosäännös ei toimi

Voimassa oleva säännös seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä kieltää seksin oston ihmiskaupan tai parituksen kohteelta. Järjestyslaki puolestaan kieltää seksuaalipalvelujen ostamisen ja maksullisen tarjoamisen yleisellä paikalla. Seksin ostaminen alaikäiseltä on kielletty rikoslaissa seksuaalipalvelujen ostamista nuorelta koskevalla säännöksellä.

Tutkijoiden mukaan nykylainsäädännön soveltamisessa on ongelmia. Seksikaupan kohteen hyväksikäyttöä koskevia esitutkintoja on käynnistetty suhteellisen vähän, vaikka paritustapauksissa voidaan havaita seksin ostajia. Tutkijoiden mukaan syytteet seksin ostamiselta eivät menesty, kun viranomaisen pitäisi pystyä jälkikäteen näyttämään, että ostajan olisi pitänyt tietää ihmiskaupasta tai parituksesta. Syyte ei välttämättä menesty tuomioistuimessa, vaikka hyväksikäyttörikos olisi kohdistunut ihmiskaupan uhriin.

Järjestyslain osalta tutkijat pitävät ongelmallisena sitä, että seksin oston ja myynnin yleisellä paikalla kieltävää pykälää on sovellettu pääasiassa seksin myyjiin.

Myös tutkijat esittävät selvityksen perusteella seksin ostamisen kieltämistä kokonaan. Tällä voitaisiin nykyistä tehokkaammin ja selkeämmin puuttua seksikauppaa ylläpitävään kysyntään. Täyskielto olisi osittaiseen kieltoon verrattuna selkeämpi noudattaa ja valvoa, ja sen seksikaupan vastaista asenneilmapiiriä luova vaikutus olisi todennäköisesti voimassaolevaa kieltoa voimakkaampi. Vaihtoehtoisesti tutkijat esittävät nykyisen lain muuttamista siten, että seksin ostaminen parituksen tai ihmiskaupan kohteelta olisi kiellettyä, jos ostajalla olisi ollut aihetta epäillä ihmiskauppaa tai paritusta.

Lisäksi tutkijat ehdottavat järjestyslain seksiin myyjiin kohdistuvan kiellon kumoamista sekä paritusrikoksen tunnusmerkistön selkiyttämistä. Myös Suomeen tulevien naisten kotouttamiseen tulisi tutkijoiden mukaan kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Selvityksen aineistona on käytetty määrällisiä tietoja kieltojen soveltamisesta mm. poliisilta ja syyttäjiltä, seksikaupan kohteen hyväksikäyttöä, ihmiskauppaa ja paritusta koskevia tuomioita, järjestyslain soveltamista koskevia tietoja sekä asiantuntijahaastatteluja. Lisäksi on selvitetty Ruotsin ja Britannian tilannetta. Ruotsissa seksin ostaminen on ollut kiellettyä vuodesta 1999 saakka. Britanniassa seksin ostaminen kiellettiin vuonna 2009 ihmiskaupan ja parituksen uhreilta. Toisin kuin Suomessa, Britanniassa rangaistavuus ei edellytä, että seksin ostaja on tietoinen ihmiskaupasta tai parituksesta.

Lisätietoja:
ministerin erityisavustaja Robin Harms, puh. 02951 50176, sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi,
professori Johanna Niemi, puh. 09 191 22162, sähköposti: etunimi.sukunimi@helsinki.fi, ja OTM Jussi Aaltonen, puh. 050 416 0277

Linkit

Avainsanat

rikoslaki, seksikauppa, seksinosto
Sivun alkuun |