Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi

Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti

Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2013 » Laittoman maahantulon järjestäjän rangaistusvastuuta esitetään tiukennettavaksi

Laittoman maahantulon järjestäjän rangaistusvastuuta esitetään tiukennettavaksi

Julkaistu 24.10.2013

Hallitus esittää, että rikoslain laittoman maahantulon järjestämistä koskevia säännöksiä muutetaan. Esityksen mukaan rangaistavaa olisi laittoman maahantulon järjestäminen myös tapauksissa, joissa maahantulossa on käytetty sinänsä aitoa, mutta väärin perustein saatua matkustusasiakirjaa.

Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 24. lokakuuta 2013.

Nykyisin laittoman maahantulon järjestäminen on rangaistavaa, kun ulkomaalaiselta puuttuu kokonaan maahantuloon vaadittava asiakirja. Korkein oikeus katsoi vuonna 2010, että säännöksen nykyinen sanamuoto ei sovellu tapaukseen, jossa matkustusasiakirja on saatu antamalla vääriä tietoja.

Esityksen mukaan rangaistavaa olisi tuoda tai yrittää tuoda Suomeen tai Suomen kautta muuhun maahan ulkomaalainen, jonka viisumi, oleskelulupa tai muu matkustusasiakirja on saatu viranomaiselta asiakirjan myöntämisen kannalta oleellisen totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon avulla, lahjomalla viranomainen tai virkamiehen väkivaltaisella vastustamisella. Rangaistavaa olisi myös tällaisen asiakirjan luovuttaminen ulkomaalaiselle samoin kuin kuljetuksen järjestäminen henkilölle, jolla on tällainen asiakirja.

Humanitaariset tai läheisiin perhesuhteisiin liittyvät vaikuttimet voitaisiin ottaa huomioon tekijän rangaistusvastuuta kokonaisuutena arvioitaessa.

Samalla hallitus esittää, että tahallinen ilman lupaa tapahtuva liikkuminen rajavyöhykkeellä olisi jatkossa rangaistavaa vain valtionrajarikoksena tai lievänä valtionrajarikoksena, eikä enää rajavyöhykerikkomuksena.

Lakimuutosten tavoitteena on estää ennalta Suomeen suuntautuvan laittoman maahantulon järjestämistä sekä muuta laittomaan maahantuloon liittyvää rikollisuutta. Suomi ei toistaiseksi ole ollut erityisen houkutteleva maa laittomille maahantulijoille verrattuna eräisiin muihin EU-maihin tai Schengen-valtioihin. Suomea voidaan kuitenkin yrittää käyttää kauttakulkumaana.

Vuonna 2011 laittoman maahantulon järjestämisestä annettiin 32 tuomiota ja törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä kuusi tuomiota. Rangaistavuuden laajennuksen arvioidaan tuovan viranomaisten käsittelyyn enintään parikymmentä uutta tapausta vuosittain. Hallitusohjelmassa edellytetään, että laittoman maahantulon järjestämistä koskevan lainsäädännön uudistustarpeet selvitetään.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Lena Andersson, puh. 02951 50244
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)om.fi

Linkit

Avainsanat

rikoslaki, rangaistukset
Sivun alkuun |