Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi

Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti

Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2013 » Huoltoriitojen sovittelu tuomioistuimessa tulossa valtakunnalliseksi

Huoltoriitojen sovittelu tuomioistuimessa tulossa valtakunnalliseksi

Julkaistu 14.11.2013

Kolmen vuoden ajan osassa Suomen käräjäoikeuksia kokeiltu huoltoriitojen asiantuntija-avusteinen sovittelumenettely aiotaan vakinaistaa koko maahan.

Kokeilussa toteutetun seurannan perusteella saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Seuranta-aikana valtaosassa huoltoriitoja päästiin sovintoon, ja prosessi oli oikeudenkäyntiin verrattuna sekä nopeampi että edullisempi kaikkien osapuolten kannalta. Hallituksen eduskunnalle 14. marraskuuta antamassa esityksessä ehdotetaan menettelyn vakinaistamista koko maahan.

Asiantuntijapalveluiden järjestäminen tulisi käräjäoikeuden hallinnollisen sijaintikunnan tehtäväksi, mutta valtio korvaisi kulut. Sovittelun osapuolille asiantuntija-avustajan käyttäminen olisi maksutonta.

Suuri osa tuomioistuimiin ohjautuvista huoltoriidoista on erittäin vaikeita. Asiantuntija-avustajana toimiminen on vaativaa ja edellyttää monipuolista ammattitaitoa ja osaamista, minkä vuoksi asiantuntija-avustajien pätevyydestä on tarpeen säätää laissa.

Lapsen etu keskiössä

Tuomioistuimen velvollisuutena on sovittelussakin huolehtia lapsen edun toteutumisesta. Huoltoriitaoikeudenkäynti on yksi vaikeimmista prosesseista, joihin lapsi voi joutua osalliseksi, joten lapsen psyykkisen hyvinvoinnin ja kehityksen näkökulmasta vanhempien pääseminen riitaisissa huolto- ja tapaamiskysymyksissä sovintoon on ensiarvoisen tärkeää.

Ensisijaisesti huolto- ja tapaamisasiat tulee pyrkiä sopimaan kunnallisissa peruspalveluissa, ja näin tekeekin valtaosa eroavista vanhemmista. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että matalan kynnyksen peruspalvelut kuten lastenvalvojien sopimuspalvelu ja perheasiainsovittelu toimivat kunnissa hyvin. Tuomioistuinsovittelu on tarkoitettu vaihtoehdoksi vasta silloin, jos edessä olisi muutoin oikeudenkäynti.

Joustava ja epämuodollinen menettely

Huoltoriidan sovittelussa sovittelijana toimii tuomari. Häntä avustaa asiantuntija, jonka keskeinen tehtävä on tuoda esiin lapsen psykologinen etu ja edistää vanhempien välistä vuorovaikutusta. Asiantuntija-avustajat ovat kokeilun aikana olleet psykologeja tai sosiaalityöntekijöitä.

Vuosina 2011-2013 aluksi neljässä ja sen jälkeen lisäksi vielä seitsemässä käräjäoikeudessa toteutetun kokeilun loppuraportin mukaan eri ammattikuntien edustajien työskentely yhdessä on sujunut hyvin ja tuonut sovitteluun merkittävää lisäarvoa. Valtaosa vanhemmista oli kyselyn perusteella tyytyväisiä sovitteluun.

Osapuolilla on tuomioistuinsovittelussa oikeus käyttää myös lakimiesavustajaa.

Kustannustehokkuus paranee

Esitys liittyy oikeudenhoidon uudistamisohjelman tavoitteeseen edistää oikeusasioiden sujuvaa käsittelyä ja lyhentää oikeudenhoidon kokonaiskestoa. Tulokset osoittavat, että sovittelun avulla voidaan myös hallitusohjelman mukaisesti parantaa lapsen asemaa oikeudenkäytössä.

Oikeudenkäyntiin verrattuna sovittelun avulla voidaan säästää sekä tuomioistuimien että sosiaalitoimen voimavaroja. Sovittelu edellyttää tuomioistuimessa vähemmän kanslia- ja tuomarityötä kuin oikeudenkäynti. Sovittelut vähentävät myös tuomioistuinten tarvetta tehdä sosiaalitoimelle olosuhdeselvityspyyntöjä. Onnistuneet sovittelut vähentävät myös lakimiesavustajan työtä ja sen myötä asiakkaan oikeudenkäyntikuluja sekä oikeusavun kustannuksia.

Jotta sovittelun tuloksellisuutta voidaan tulevaisuudessakin seurata, oikeusministeriön tavoitteena on perustaa huoltoriitojen sovittelun seurantaryhmä.

Uudistuksen mahdollistavien lakien on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2014.

Lisätiedot:
työryhmän puheenjohtaja, projektipäällikkö Anna-Kaisa Aaltonen, puh. 02951 50245
ministerin erityisavustaja Malin Brännkärr, puh. 02951 50148
s-posti: etunimi.sukunimi@om.fi

Avainsanat

oikeudenkäynti, tuomioistuimet
Sivun alkuun |