Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2013 » Laki valvotusta koevapaudesta voimaan vuodenvaihteessa

Laki valvotusta koevapaudesta voimaan vuodenvaihteessa

Julkaistu 19.12.2013

Valvotun koevapauden edellytyksiä, sisältöä ja valvontatapoja koskevat uudet säännökset tulevat voimaan ensi vuoden alusta. Samalla seksuaalirikoksen uusimisen ehkäisemiseksi tarkoitettu lääkehoito ja siihen liitettävä psykososiaalinen hoito tehdään mahdolliseksi seksuaalirikoksesta tuomitulle vangille. Hoito voidaan asettaa valvotun koevapauden ehdoksi.

Valvottu koevapaus tarkoittaa sitä, että vanki voidaan päästää koeluonteisesti vapauteen aikaisintaan kuusi kuukautta ennen säännönmukaista ehdonalaista vapauttamista valvonnan alaisena. Koevapauden tarkoituksena on edistää vangin hallittua ja suunnitelmallista vapauttamista ja sijoittumista yhteiskuntaan. Koevapaudessa olevalla on mahdollisuus harjoitella rikoksetonta ja päihteetöntä elämää vankilan ulkopuolella Rikosseuraamuslaitoksen valvonnassa.

Koevapauden laintasoinen sääntely on ollut niukkaa. Käytännössä on havaittu, että koevapautta koskevaa lainsäädäntöä on tarpeen täsmentää, sillä koevapauden valmistelussa ja täytäntöönpanossa noudatettavat käytännöt ovat vaihdelleet vankiloittain.

Valvotun koevapauden tekninen valvonta on tähän asti toteutettu siten, että koevapauteen sijoitetulla on hallussaan matkapuhelin. Jatkossa valvonta voi tapahtua myös nilkkaan tai ranteeseen kiinnitetyn valvontalaitteen avulla samaan tapaan kuin valvontarangaistuksessa.

Seksuaalirikoksesta tuomituille mahdollisuus lääkehoitoon

Seksuaalirikoksesta tuomitulle vangille voidaan koevapauden ehdoksi ensi vuoden alusta alkaen asettaa sitoutuminen seksuaalirikoksen ehkäisemiseksi määrättävään lääkehoitoon. Käytännössä tämä koskee esimerkiksi rikoksentekijöitä, jotka on tuomittu törkeästä raiskauksesta tai törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Tavoitteena on ehkäistä seksuaalirikosten uusimista lääkityksellä, joka vaimentaa seksuaaliviettiä. Lääkehoito perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja lääkitystä käytetään yleensä yhdessä psykososiaalisen hoidon ja tuen kanssa.

Vanki aloittaa lääkehoidon jo vankeusajan loppupuolella, käytännössä Psykiatrisessa vankisairaalassa. Ennen valvottuun koevapauteen pääsyä vangin on sitouduttava lääkehoidon jatkamiseen myös ehdonalaisen vapauden aikana. Jollei vanki noudata lääkehoitoa koskevia määräyksiä, koevapaus voidaan peruuttaa määräajaksi tai ehdonalainen vapaus määrätä osaksi menetetyksi.

Tarkemmat säännökset valvotun koevapauden täytäntöönpanosta ja seksuaalirikollisten lääkehoidon toteuttamisesta koevapaudessa ja ehdonalaisessa vapaudessa sisältyvät valtioneuvoston tänään 19.12. antamiin asetuksiin. Sekä uudistukseen liittyvät lait että asetukset tulevat voimaan 1.1.2014.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell, puh. 02951 50576, ja
Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri, tutkimusprofessori (THL) Hannu Lauerma, puh. 02956 84951
sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Avainsanat

kriminaalipolitiikka, vankeinhoito
Sivun alkuun |