Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2013 » Rikoksen esitutkintaa ja pakkokeinoja koskevat lait uudistuvat 2014

Rikoksen esitutkintaa ja pakkokeinoja koskevat lait uudistuvat 2014

Julkaistu 13.12.2013

Rikoksen esitutkintaa ja sen yhteydessä käytettäviä pakkokeinoja koskeva lainsäädäntö uudistuu vuoden 2014 alusta lähtien. Samanaikaisesti tulee voimaan poliisilain uudistus.

Viranomaisten toimivaltuuksista säädetään nykyistä täsmällisemmin ja kattavammin, ottaen huomioon toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien suoja ja toisaalta rikostorjunnan tarpeet.

Lakiin lisätään uusia salaisia pakkokeinoja, joita voidaan käyttää salassa niiden kohteilta rikoksen selvittämiseksi. Uusia keinoja ovat tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, henkilön tekninen seuranta, tekninen laitetarkkailu sekä suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tietolähteen ohjattu käyttö ja valvottu läpilasku.

Nykyisin jo käytössä olevia salaisia pakkokeinoja ovat telekuuntelu, televalvonta, matkaviestimien sijaintitiedon hankkiminen, tekninen tarkkailu (tekninen kuuntelu, tekninen katselu ja tekninen seuranta), peitetoiminta ja valeosto.

Salaisia pakkokeinoja saa pääsääntöisesti käyttää tiettyjen vakavien rikosten selvittämiseen ja vain, jos niillä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle. Peitetoiminnan, valeoston ja asuntoon kohdistuvan teknisen kuuntelun käyttäminen edellyttää lisäksi, että se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi.

Tuomioistuin osallistuu peitetoiminnasta päättämiseen

Perusoikeuksiin merkittävimmin puuttuvien salaisten pakkokeinojen käyttäminen edellyttää tuomioistuimen päätöstä. Peitetoiminnan käyttämisestä päättää keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin päällikkö, mutta poliisin on saatettava Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavaksi, onko henkilöä syytä epäillä sellaisesta rikoksesta, jonka tutkinnassa peitetoimintaa saa käyttää. Käräjäoikeus tutkii samalla myös, onko peitetoimintaa pidettävä tarpeellisena rikollisen toiminnan suunnitelmallisuuden, järjestäytyneisyyden tai ammattimaisuuden vuoksi.

Tuomioistuimet päättävät jo nykyisin useiden salaisten pakkokeinojen, kuten esimerkiksi telekuuntelun ja televalvonnan käytöstä. Jatkossa tuomioistuimen päätöstä edellyttävät myös tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, henkilön tekninen seuranta sekä tekninen laitetarkkailu.

Peitetoimintaa suorittavan poliisimiehen toimivaltuuksista säädetään nykyistä tarkemmin. Lähtökohtana on, että peitepoliisi ei saa tehdä rikosta eikä aloitetta rikoksen tekemiseen. Hän voi kuitenkin erittäin rajoitetuin edellytyksin tehdä lieviä rikkomuksia sekä osallistua järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan esimerkiksi kuljettamalla henkilöitä, esineitä tai aineita joutumatta vielä sillä perusteella rangaistusvastuuseen.

Tiettyjä salaisia pakkokeinoja käytettäessä saadaan myös ylimääräistä tietoa, joka ei liity tutkittavana olevaan rikokseen. Tällaisen tiedon hyödyntämisestä ei nykyisin ole säännöksiä laissa. Jatkossa poliisi saa käyttää ylimääräistä tietoa selvittääkseen tiettyjä vakavia rikoksia. Vähäistenkin rikosten osalta ylimääräisen tiedon käyttö on sallittu rikoksen estämiseksi, poliisin toiminnan suuntaamiseksi sekä syyttömyyttä tukevana selvityksenä. Ylimääräisen tiedon käyttämisestä päättää tuomioistuin.

Etsintävaltuutettu turvaa salassa pidettävän aineiston

Poliisin toimittamaa kotietsintää koskeviin säännöksiin tehdään huomattavia muutoksia. Uutta on etsinnän jaottelu yleiseen kotietsintään, erityiseen kotietsintään ja paikanetsintään. Erityinen kotietsintä on kyseessä, jos etsinnän kohteeksi on syytä olettaa joutuvan salassapitovelvollisuuden tai -oikeuden piiriin kuuluvaa tietoa. Sellaista voi olla esimerkiksi lääkärien vastaanottotiloissa, asianajotoimistoissa, toimitusten ja kustantamojen toimitiloissa ja toimittajien asunnoissa.

Erityiseen kotietsintään osallistuu etsintävaltuutettu, joka huolehtii siitä, ettei salassa pidettävää aineistoa takavarikoida tai jäljennetä. Etsintävaltuutettu voi olla esimerkiksi asianajaja tai julkinen oikeusavustaja. Tuomioistuin päättää erityisestä kotietsinnästä.

Laite-etsintä on uusi etsintätyyppi. Siinä etsintä kohdistetaan tietokoneen, matkapuhelimen tai muun vastaavan laitteen tai tietojärjestelmän tietosisältöön. Laite-etsintä voidaan tehdä myös etäetsintänä eli käyttämättä etsinnän kohteena olevan henkilön hallussa olevaa laitetta.

Myös rikoksen uhrille saadaan ilman hänen suostumustaankin tehdä henkilönkatsastus esimerkiksi DNA-tunnisteen määrittämiseksi, jos tutkimuksella on erittäin tärkeä merkitys vakavan rikoksen selvittämiselle.

Kuulusteltavan asemaan parannuksia

Kuulusteltavan, erityisesti rikoksen uhrin, asemaa parannetaan korostamalla hienotunteisuusnäkökohtien huomioon ottamista ja asianosaisen tukemista. Rikoksen uhrille ja rikoksesta epäillylle on kirjallisesti ilmoitettava oikeudesta käyttää valitsemaansa avustajaa esitutkinnassa. Esitutkintaviranomaisen on myös huolehdittava siitä, että oikeus käyttää avustajaa toteutuu käytännössä.

Lakiin otetaan säännökset rikoksesta epäillyn oikeudesta olla myötävaikuttamatta sen rikoksen selvittämiseen, josta häntä epäillään.

Alle 18-vuotiaalle rikoksen uhrille tai rikoksesta epäillylle tuomioistuimen on määrättävä esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten edunvalvoja valtion varoin, jollei huoltaja tai muu laillinen edustaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa. Kyseessä voi olla esimerkiksi tilanne, jossa huoltajaa epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta.

Lisäksi eduskunnassa on käsiteltävänä esitutkinta- ja pakkokeinolakien uudistukseen liittyviä täydennyksiä. Myös niiden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedt, puh. 02951 50492
sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Avainsanat

oikeudenkäynti, tuomioistuimet
Sivun alkuun |