Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2013 » Vainoamisesta tulee rangaistavaa ensi vuoden alusta - Sananvapausrikoksia koskevat säännökset täsmentyvät

Vainoamisesta tulee rangaistavaa ensi vuoden alusta - Sananvapausrikoksia koskevat säännökset täsmentyvät

Julkaistu 12.12.2013

Rikoslakiin lisätty vainoamisen kieltävä rangaistussäännös tulee voimaan vuoden 2014 alusta. Myös viestintärauhan rikkomisesta tulee rangaistava teko.

Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa uudistuksen voimaantulo huomenna perjantaina 13.12. Samassa yhteydessä sananvapausrikoksia koskevia säännöksiä täsmennetään niin, että niiden soveltaminen jatkossa paremmin vastaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä.

Vainoaminen rangaistavaksi

Uuden säännöksen mukaan vainoamiseen syyllistyy henkilö, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla vainoaa toista niin, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Rikoksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Vainoaminen on virallisen syytteen alainen rikos eli syyttäjä nostaa siitä syytteen, vaikka asianomistaja ei vaatisi rangaistusta.

Vainoamisen kriminalisointia edellyttää naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus. Vaikka voimassa olevat laitonta uhkaamista ja lähestymiskiellon rikkomista koskevat rangaistussäännökset ovat jo suurelta osin kattaneet yleissopimuksen velvoitteet, rangaistavuuden ala ei ole ollut riittävä.

Suojaa häirintäviestinnältä

Rikoslain uusi viestintärauhan rikkomista koskeva rangaistussäännös kattaa lähtökohtaisesti kaikki viestintävälineisiin lähetettävät häirintäviestit. Viestintärauhan rikkomiseen syyllistyy se, joka häirintätarkoituksessa toistuvasti lähettää toiselle viestejä tai soittaa niin, että teko on omiaan aiheuttamaan hänelle huomattavaa häiriötä tai haittaa. Teko on asianomistajarikos eli uhrin on vaadittava tekijälle rangaistusta. Rangaistus viestintärauhan rikkomisesta on sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.

Säännös laajentaa häirintäviestinnän rangaistavuutta kotirauhaa häiritsevästä puhelin- ja matkapuhelinhäirinnästä muihinkin viestintävälineisiin, eikä rangaistavuus ole sidottu siihen, että puhelu tai viesti vastaanotetaan kotirauhan piirissä.

Rangaistukset yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja kunnianloukkauksesta lievenevät

Niin sanotuissa sananvapausrikoksissa on yleensä kysymys sananvapauden ja yksityisyyden tai kunnian suojan välisestä ristiriidasta. Vaikeita tulkintatilanteita voi liittyä toisinaan esimerkiksi tiedotusvälineiden julkaisemiin juttuihin.

Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta useita tuomioita, joissa Suomen on katsottu sananvapautta ja yksityiselämän tai kunnian suojaa koskeneissa oikeusjutuissa loukanneen Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattua sanan- ja ilmaisunvapautta. Ihmisoikeustuomioistuin on pitänyt vankeusrangaistuksen uhkaa ilmaisunvapausrikoksissa sananvapauden kanssa yhteensopivana vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa.

Vuoden 2014 alusta voimaan tulevien säännösten mukaan yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja kunnianloukkauksesta voidaan jatkossa tuomita vain sakkoa. Rangaistus törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja törkeästä kunnianloukkauksesta on kuitenkin sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Kunnianloukkausta ei enää pidetä törkeänä sillä perusteella, että teko on tehty joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville.

Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön huomioon ottamiseksi yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä ja kunnianloukkausta koskevaan säännökseen lisätään rangaistavuutta rajoittava uusi lauseke. Rikoksena ei pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Asian arvioinnissa tulee ottaa huomioon muun muassa ilmaisun sisältö ja toisten oikeudet. Punninta voi koskea muun muassa rikoksentekijän henkilöllisyyttä koskevien tietojen esittämistä uutisoinnissa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut, että yleistä kiinnostusta herättävään keskusteluun puuttumiselle tulee olla painavat perusteet. Nyt hyväksytyn lakiesityksen perusteluissa korostetaan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön seuraamisen tärkeyttä tuomioistuimissa.

Kunnianloukkausrikokset ja yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä koskevat rikokset ovat jatkossakin asianomistajarikoksia. Valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin nykyiseen tapaan antaa määräyksen syytteen nostamisesta, jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Jussi Matikkala, puh. 02951 50486 tai 050 520 9364,
s-posti: etunimi.sukunimi@om.fi

Avainsanat

rikoslaki, rangaistukset, sananvapaus
Sivun alkuun |