Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2013 » Verkkokaupan kuluttajansuoja muuttuu ensi kesänä

Verkkokaupan kuluttajansuoja muuttuu ensi kesänä

Julkaistu 30.12.2013

Erityisesti koti- ja etämyyntiä koskevilla kuluttajansuojasääntelyn muutoksilla pannaan täytäntöön kuluttajan oikeuksia koskeva EU-direktiivi. Sääntelyn yhtenäistämisen EU-alueella arvioidaan helpottavan varsinkin rajat ylittävää verkkokauppaa. Tasavallan presidentti vahvisti uudistuksen tänään 30. joulukuuta. Muutokset tulevat voimaan 13. kesäkuuta 2014.

Merkittävimmät muutokset koskevat kuluttajan peruuttamisoikeutta sekä elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvoitteita.

Kuluttajan oikeus peruuttaa koti- ja etämyyntisopimus laajenee nykyisestä. Kuluttajalla on muun muassa oikeus peruuttaa tilaus 14 päivän kuluessa silloinkin, kun palvelusuoritus on jo aloitettu hänen suostumuksellaan, mutta sitä ei ole vielä saatettu loppuun. Tällöin kuluttajan tulee kuitenkin korvata jo tehty suoritus.

Uutta on myös se, että kuluttajan on jatkossa aina erikseen ilmoitettava peruuttamisesta, kun nykyisin pelkkä tavaran palauttaminen katsotaan peruuttamisilmoitukseksi. Ilmoittamista helpottaa se, että elinkeinonharjoittajan tulee antaa kuluttajalle peruutuslomake.

Kuluttajan on jatkossa yleensä vastattava tavaroiden palauttamiskuluista, ellei myyjä ole sitoutunut vastaamaan niistä tai jättänyt ilmoittamatta kuluttajalle, että tämän on vastattava niistä. Oletettavaa on, että osa elinkeinonharjoittajista sitoutuu jatkossakin vastaamaan palautuskuluista, sillä muuten kuluttajien kynnys tehdä ostoksia verkkokaupassa saattaa nousta.

Uudistuksen myötä elinkeinonharjoittaja saa käyttää tekemäänsä sopimusta koskevassa puhelinpalvelussa vain sellaisia numeroita, joista kuluttajalta perittävä puhelinmaksu on enintään kuluttajan liittymäsopimuksen mukainen hinta tai ns. laskennallinen perushinta. Viestintävirasto tulee laskemaan ja julkaisemaan laskennallisen perushinnan vuosittain. Näin kuluttaja ei jatkossa enää joudu maksamaan esimerkiksi reklamaatiosta peruspuhelumaksua huomattavasti kalliimpaa hintaa. Rajoitusta sovelletaan kaikkiin kulutushyödykesopimuksiin, lukuun ottamatta rahoituspalveluja eli esimerkiksi luotto- ja vakuutussopimuksia.

Verkko-ostamisen yhteydessä edellytetään jatkossa, että tilauspainikkeessa mainitaan nimenomaisesti maksuvelvollisuudesta.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Sofia Rajamäki, puh. 02951 50554, etunimi.sukunimi@om.fi

Avainsanat

kuluttajansuoja
Sivun alkuun |