Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi

Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti

Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu

Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2014 » Oikeusministeriössä aloitetaan rikosuhrimaksun käyttöönoton valmistelu

Oikeusministeriössä aloitetaan rikosuhrimaksun käyttöönoton valmistelu

Julkaistu 20.1.2014

Oikeusministeriön, sisäministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettama uhripoliittinen toimikunta ehdottaa rikosuhrimaksun käyttöön ottamista. Rikoksentekijöiltä perittävällä maksulla katettaisiin osa rikoksen uhreille suunnattujen tukipalveluiden kuluista.

Rikoksen uhrien tukipalveluiden kestävän rahoitusmallin selvittäminen riittävien ja alueellisesti kattavien palvelujen varmistamiseksi on kirjattu sekä hallitusohjelmaan että Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Tavoitteeksi on asetettu sellainen rahoitusmalli, jossa rikoksentekijä osallistuu rikoksen uhrin tukipalvelujen rahoittamiseen.

Uhripoliittinen toimikunta ehdottaa väliraportissaan, että rikosuhrimaksu perittäisiin kaikilta rikoslakirikoksista oikeudessa tuomituilta henkilöiltä, jotka on tuomittu sellaisesta rikoksesta, jossa vankeusrangaistus on mahdollinen. Tällaisia henkilöitä on vuosittain noin 55 000. Lisäksi rikosuhrimaksu perittäisiin niiltä henkilöiltä, joille syyttäjä määrää rangaistusmääräysmenettelyssä sakkorangaistuksen sellaisesta rikoslakirikoksesta, jossa vankeusrangaistus on mahdollinen. Poliisi antoi vuonna 2012 runsaat 100 000 rangaistusvaatimusta tällaisista rikoksista.

Toimikunta arvioi, että rikosuhrimaksu voisi olla suuruudeltaan noin 50 euroa. Maksun suuruutta arvioidaan erikseen jatkovalmistelun yhteydessä.

Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti 12.12.2013, että valmistelua rikosuhrimaksun käyttöönottamiseksi jatketaan. Ministeriryhmä päätti toimikunnan esityksen mukaisesti, että uhrimaksun tuotto kanavoidaan palveluja tuottavien järjestöjen käyttöön valtion talousarvioon otettavan valtionapumomentin kautta. Rikosuhrimaksuun liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa on käytössä malli, jossa rikoksentekijä osallistuu uhrien tukipalvelujen rahoittamiseen. Molemmissa maissa rahat kanavoidaan rikosuhrirahaston kautta.

Lisätietoja:
Uhripoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Arto Kujala, puh. 02951 50408
sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Avainsanat

rikoksentorjunta, kriminaalipolitiikka
Sivun alkuun |