Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2014 » Tietoverkkorikosdirektiivin täytäntöönpanosta ehdotus

Tietoverkkorikosdirektiivin täytäntöönpanosta ehdotus

Julkaistu 2.5.2014

Oikeusministeriön työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksen EU:n tietoverkkorikosdirektiivin edellyttämistä lainsäädännön muutoksista. Samassa yhteydessä niin sanottu identiteettivarkaus kriminalisoitaisiin itsenäisenä rikoksena.

Direktiivin tarkoituksena on puuttua uusiin uhkakuviin kuten laajamittaisiin tietoverkkohyökkäyksiin niin sanottuja bottiverkkoja käyttämällä sekä tietoverkkorikoksen yhteydessä tapahtuvaan henkilöllisyyden väärinkäyttöön.

Työryhmän mukaan direktiivin edellyttämät muutokset rikoslakiin koskisivat erityisesti vaaran aiheuttamista tietojenkäsittelylle, vahingontekoa, viestintäsalaisuuden loukkausta, tietojärjestelmän häirintää ja tietomurtoa. Datavahingonteko ja törkeä datavahingonteko erotettaisiin itsenäisiksi kriminalisoinneiksi.

Datavahingonteon, viestintäsalaisuuden loukkauksen ja tietomurron enimmäisrangaistus nostettaisiin kahteen vuoteen vankeutta. Törkeän tietomurron enimmäisrangaistus puolestaan nostettaisiin kolmeen vuoteen vankeutta. Datavahingontekoa, tietoliikenteen häirintää ja tietojärjestelmän häirintää voitaisiin pitää törkeänä muun muassa, jos rikoksessa on käytetty hyväksi bottiverkkoa, se on tehty rikollisjärjestön toiminnassa tai rikos on kohdistunut elintärkeään infrastruktuuriin. Törkeiden tekomuotojen enimmäisrangaistus olisi viisi vuotta vankeutta.


Identiteettivarkaus kattaisi esimerkiksi toisen henkilötietojen väärinkäyttöä verkossa

Ehdotettu identiteettivarkautta koskeva kriminalisointi täydentäisi voimassaolevia säännöksiä. Työryhmän mukaan identiteettivarkauden kriminalisointi selkeyttäisi uhrin asemaa esimerkiksi petosrikoksissa.

Suomen lainsäädännössä ei tällä hetkellä ole itsenäistä identiteettivarkautta koskevaa kriminalisointia. Identiteettivarkauksiksi katsottavat tilanteet ovat kuitenkin jo nykyisin hyvin kattavasti rikoksia. Tekijä voidaan tuomita esimerkiksi kunnianloukkauksesta, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, petoksesta, väärennyksestä, väärän henkilötiedon antamisesta tai rekisterimerkintärikoksesta. Nykyisiä rikoslain säännöksiä sovellettaisiin myös jatkossa.

Ehdotuksen mukaan identiteettivarkaudesta tuomittaisiin se, joka erehdyttääkseen kolmatta osapuolta oikeudettomasti käyttää toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa. Lisäksi teon on tullut aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai muuta vähäistä suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee.

Taloudellista vahinkoa voisi syntyä esimerkiksi selvittelykuluina tilanteen korjaamiseksi.
Vähäistä suurempaa haittaa voisi syntyä esimerkiksi tilanteissa, joissa asian selvittäminen ja oikaiseminen vaatii paljon vaivannäköä tai ei onnistu lainkaan. Esimerkiksi tilanteessa, jossa toisen henkilötiedoilla on tehty petoksia, saattaa tilanteen ja aiheettomien laskujen selvittäminen vaatia huomattavaa vaivannäköä siltä, jonka henkilötietoja on käytetty.

Haittaa saattaisi joissakin tapauksissa syntyä myös esimerkiksi silloin, kun internetin sosiaaliseen mediaan on luotu valeprofiili toisen henkilötiedoilla. Joissakin tapauksissa tällaisen profiilin poistaminen saattaa olla vaikeaa. Lisäksi tilanne saattaa edellyttää yhteydenottoja lukuisiin henkilöihin, jotka ovat kuvitelleet kommunikoivansa sen henkilön kanssa, jota identiteettitieto koskee.

Ehdotuksen mukaan identiteettivarkaus olisi asianomistajarikos eli syyttäjä nostaisi syytteen identiteettivarkaudesta vain, jos asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen
pantavaksi. Mikäli asianomistaja ei kokisi identiteettiään loukatun tai muusta
syystä ei toivoisi asian käsittelyä ja syytteen nostamista, ei sitä tehtäisi vastoin hänen tahtoaan.

Enimmäisrangaistus identiteettivarkaudesta olisi sakkoa.

Työryhmän mietintö lähetetään seuraavaksi lausuntokierrokselle.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Mikko Monto, puh. 02951 50470
etunimi.sukunimi(at)om.fi

Avainsanat

tietosuoja, rikoslaki
Sivun alkuun |