Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2014 » Lähestymiskieltojen tunnustaminen EU-maiden välillä tulossa mahdolliseksi

Lähestymiskieltojen tunnustaminen EU-maiden välillä tulossa mahdolliseksi

Julkaistu 27.11.2014

Lähestymiskieltojen vastavuoroinen tunnustaminen EU-maiden välillä mahdollistetaan panemalla täytäntöön asiaa koskeva EU-direktiivi ja sitä täydentävä asetus. Hallitus antoi niin sanottua eurooppalaista suojelumääräystä koskevan esityksen eduskunnalle.

Esityksen mukaan henkilö voisi yhdessä jäsenvaltiossa annetun eurooppalaisen suojelumääräyksen perusteella saada suojaa myös siirtyessään toiseen jäsenvaltioon ilman, että hänen tarvitsisi siellä käynnistää uutta menettelyä suojelua saadakseen. Tarkoituksena on tehostaa rikoksen uhrien suojelua erityisesti väkivaltarikosten sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen liittyvien rikosten osalta.

Eurooppalainen suojelumääräys voitaisiin antaa suojeltavan henkilön pyynnöstä. Toisesta EU-valtiosta Suomeen toimitetun suojelumääräyksen perusteella määrättäisiin lähestymiskielto noudattaen soveltuvin osin lähestymiskieltolain säännöksiä. Suomessa määrätyn lähestymiskiellon perusteella puolestaan voitaisiin antaa eurooppalainen suojelumääräys, joka toimitettaisiin toiseen jäsenvaltioon tunnustettavaksi ja pantavaksi täytäntöön.

Helsingin käräjäoikeus olisi toimivaltainen viranomainen Suomeen tulevissa asioissa. Suomesta muihin EU-maihin lähtevissä asioissa toimivaltaisia olisivat käräjäoikeudet.

Eurooppalaista suojelumääräystä koskeva direktiivi kattaa sellaiset kansalliset lähestymiskiellot, jotka ovat seurausta rikoksesta tai väitetystä rikoksesta. Täydentävällä asetuksella katettaisiin sellaiset Suomen ja muiden maiden lähestymiskiellot, jotka eivät mahdu direktiivin soveltamisalaan.

Näissä tapauksissa suojelutoimenpiteen määränneen jäsenvaltion viranomainen antaisi todistuksen, jonka nojalla suojelutoimenpide tunnustettaisiin toisessa jäsenvaltiossa ilman eri toimenpiteitä. Toisessa EU-valtiossa määrätty suojelutoimenpide pantaisiin Suomessa täytäntöön ilmoittamalla se poliisin tietojärjestelmään samalla tavoin kuin Suomessa määrätyt lähestymiskiellot.

Nykyisin lähestymiskieltojen tunnustaminen ja täytäntöönpano ei ole mahdollista Suomen ja muiden EU-maiden välillä. Jäsenmaiden on pantava säännökset kansallisesti täytäntöön 11.1.2015 mennessä.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Tanja Innanen, puh. 02951 50338, sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Avainsanat

EU, oikeusturva, lähestymiskielto
Sivun alkuun |