Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2015 » EU:n perintöasetusta aletaan soveltaa elokuussa

EU:n perintöasetusta aletaan soveltaa elokuussa

Julkaistu 21.5.2015

Kansainvälisiä perintöasioita koskevaa EU-asetusta aletaan soveltaa tulevana kesänä, 17. elokuuta. Asetus yhtenäistää ja yksinkertaistaa sellaisten perintöasioiden hoitamista, joilla on liittymiä useampaan jäsenvaltioon. Asetuksella ei ole vaikutusta kansallisten perintöasioiden hoitoon eikä se koske verotusta.

Tasavallan presidentin on määrä huomenna 22.5. vahvistaa EU:n perintöasetuksen sekä sen johdosta uudistetun pohjoismaisen perintösopimuksen edellyttämät lainmuutokset tulemaan voimaan 17.8.2015.

Uusi EU-asetus sisältää säännökset siitä, minkä jäsenvaltion tuomioistuin on toimivaltainen kansainvälisessä perintöasiassa ja siitä, minkä valtion lakia perintöasiaan sovelletaan. Asetus sisältää myös säännökset perintöä koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta EU-valtioissa.

Pääsääntönä on, että toimivalta kuolinpesän selvityksessä ja perinnönjaossa on sen jäsenvaltion tuomioistuimella, jossa perittävällä oli kuollessaan asuinpaikka, ja sovellettavaksi tulee tämän valtion laki. Perittävä voi kuitenkin elinaikanaan määrätä testamentilla, että hänen perintöönsä sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen hän valinnan tehdessään tai kuollessaan on. - Ennen asetuksen soveltamispäivää tehty lainvalinta jää voimaan.

Eurooppalainen perintötodistus käyttöön

Käyttöön otetaan 17.8.2015 alkaen niin sanottu eurooppalainen perintötodistus, jonka avulla perilliset, testamentin toimeenpanijat ja jäämistön hoitajat voivat todistaa asemansa ja valtuutensa toisessa jäsenvaltiossa. Tämä helpottaa perintöasioiden hoitamista tilanteissa, joissa perittävällä oli omaisuutta useissa jäsenvaltioissa.

Eurooppalaista perintötodistusta voi hakea perittävän kuoleman jälkeen siinä valtiossa, jolla on toimivalta perintöä koskevassa asiassa. Todistuksen käyttö on vapaaehtoista. Suomessa perintötodistuksen tulee antamaan Helsingin maistraatti.

Muutokset huomioon myös Pohjoismaiden kesken

EU:n perintöasetuksen voimaantuloon liittyen Pohjoismaat ovat sopineet perintöä, testamenttia ja pesänselvitystä koskevaan pohjoismaiseen perintösopimukseen tehtävistä muutoksista, joilla sen lainvalintaa koskevat määräykset on saatettu vastaamaan EU:ssa sovellettavia säännöksiä. EU-asetuksen voimaantulon jälkeen pohjoismaista perintösopimusta sovelletaan Suomessa ja Ruotsissa kuitenkin vain hyvin rajoitetusti.

Poikkeukset

Iso-Britannia ja Irlanti ovat jättäytyneet EU:n perintöasetuksen soveltamisen ulkopuolelle. Tanska ei osallistu EU:n siviilioikeudelliseen yhteistyöhön. Uusi asetus ei sido näitä valtioita.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Outi Kemppainen, puh. 02951 50260 (sähköposti: etunimi.H.sukunimi@om.fi), ja lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, puh. 02951 50314 (etunimi.sukunimi@om.fi)

Avainsanat

perheoikeus, kansainvälinen oikeus
Sivun alkuun |