Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2016 » Kuluttajariitojen vaihtoehtoinen ratkaisumenettely tehostuu

Kuluttajariitojen vaihtoehtoinen ratkaisumenettely tehostuu

Julkaistu 5.1.2016
Kuluttajariitojen vaihtoehtoiseen ratkaisemiseen liittyvä uusi lainsäädäntö tulee voimaan 9. tammikuuta. Muutoksilla tehostetaan kuluttajariitojen käsittelyä tuomioistuimen ulkopuolisissa riidanratkaisuelimissä. Uutta on muun muassa, että näiden elinten pitää antaa ratkaisusuositus yleensä 90 päivän määräajassa siitä, kun elin on saanut asian ratkaisemiseksi tarvittavan aineiston. Aiemmin määräaikavaatimusta ei ole ollut.

Uudistuksella pannaan täytäntöön kuluttajariitojen vaihtoehtoista riidanratkaisua koskeva EU:n direktiivi, joka sisältää yhtenäiset perusvaatimukset riidanratkaisuelimille ja niissä noudatettavalle ratkaisumenettelylle.

Suomessa on jo kattavasti sellaisia tuomioistuimen ulkopuolisia riidanratkaisuelimiä, joissa noudatettava menettely täyttää pääosin direktiivin vaatimukset. Tällaisia ovat muun muassa kuluttajariitalautakunta ja finanssisektorilla toimivat vakuutus-, pankki- ja arvopaperilautakunnat. Uusia elimiä ei tämän vuoksi ole tarvetta perustaa.

Kuluttajariitalautakunnan toiminta tehostuu

Julkisista riidanratkaisuelimistä kuluttajariitalautakunta ja liikennevahinkolautakunta tulevat toimimaan direktiivin mukaisina riidanratkaisueliminä. Lautakuntia koskeva lainsäädäntö on uudistuksen yhteydessä tarkastettu vastaamaan direktiivin vaatimuksia.

Uutta on, että kuluttajariitalautakunta voi jättää sille tehdyn valituksen käsittelemättä, jos kuluttaja ei ole ensin ollut yhteydessä kuluttajaneuvontaan. Tällä pyritään tehostamaan kuluttajariitojen käsittelyä kokonaisuutena ohjaamalla lautakuntaa nopeampaan ja kevyempään menettelyyn ne tapaukset, jotka voidaan ratkaista neuvonnalla tai joissa on mahdollista saada aikaan sovinto. Jos asia ei kuluttajaneuvonnassa ratkea, se voidaan viedä kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi kuten aiemminkin.

Sääntely kattaa myös yksityisten riidanratkaisuelinten toiminnan

Uutta lakia muussa kuin viranomaisessa tapahtuvasta kuluttajariitojen ratkaisemisesta sovelletaan niihin yksityisiin vaihtoehtoisiin riidanratkaisuelimiin, jotka ilmoitetaan EU:n komission riidanratkaisuelimistä ylläpitämään luetteloon. Laissa säädetään riidanratkaisuelimen kokoonpanosta, riidanratkaisusta vastaavien henkilöiden kelpoisuudesta, riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta sekä riidanratkaisuelimessä noudatettavasta menettelystä.

Uusi foorumi apuun rajat ylittävissä kuluttajariidoissa

Verkkokauppaa koskevia kuluttajariitoja varten on EU:ssa perusteilla sähköinen riidanratkaisufoorumi (ns. ODR-foorumi, Online Dispute Resolution). Komission ylläpitämän foorumin on tarkoitus toimia asiointipisteenä, jonka kautta esimerkiksi suomalainen kuluttaja voi tehdä valituksen toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevalle vaihtoehtoiselle riidanratkaisuelimelle omalla kielellään. Riidanratkaisufoorumin toiminnan on tarkoitus käynnistyä helmikuun aikana.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Riitta Haapasaari, puh. 02951 50139, sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Avainsanat

kuluttajansuoja, EU
Sivun alkuun |