Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2017 » Avioliittolain muutoksen myötä myös muita lainmuutoksia

Avioliittolain muutoksen myötä myös muita lainmuutoksia

Julkaistu 10.2.2017

Avioliittolain muutos, jonka mukaan myös samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat solmia avioliiton, tulee voimaan maaliskuun alusta. Se tuo muutoksia myös eräisiin muihin säännöksiin, jotta ne soveltuvat samaa sukupuolta oleviin pareihin.

Siviilivihkimisessä noudatettava vihkikaava muuttuu sukupuolineutraaliin muotoon siten, että sanojen "aviovaimo" ja "aviomies" asemesta käytetään sanaa "aviopuoliso".

Rekisteröidyn parisuhteen voi muuttaa avioliitoksi

Parisuhteensa rekisteröineet puolisot voivat 1.3.2017 jälkeen yhteisellä ilmoituksella muuttaa rekisteröidyn parisuhteen avioliitoksi. Muutos ei siis tapahdu automaattisesti.

Ilmoitus tehdään maistraattiin. Sen tekemiselle ei ole määräaikaa. Ilmoituksen pohjalta maistraatti tekee tarvittavat muutokset väestötietojärjestelmän tietoihin. Rekisteröity parisuhde on voimassa avioliittona siitä päivästä, jona maistraatti on vastaanottanut ilmoituksen.

Vain Suomessa rekisteröity parisuhde voidaan muuttaa avioliitoksi. Ulkomailla rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen Suomessa ilmoituksella avioliitoksi ole mahdollista siksi, että rekisteröity parisuhde ei ole maailmanlaajuisesti yhtenäinen käsite.

Parisuhteiden rekisteröinnistä luovutaan

Samaa sukupuolta olevien parien mahdollisuus rekisteröidä parisuhteensa ei maaliskuun alusta alkaen ole enää mahdollista. Muilta osin laki rekisteröidystä parisuhteesta jää kuitenkin voimaan. Ennen avioliittolain muutoksen voimaantuloa rekisteröityihin parisuhteisiin sovelletaan jatkossakin lakia rekisteröidystä parisuhteesta.

Rekisteröity parisuhde säilyy siis samaa sukupuolta olevia henkilöitä koskevana oikeudellisena instituutiona, mutta uusia rekisteröityjä parisuhteita ei synny. Parisuhteen rekisteröinti ei siis jatkossa ole vaihtoehto avioliiton solmimiselle.

Muutos transseksuaalin sukupuolen vahvistamisen edellytyksiin

Transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetusta laista poistuu maaliskuun alussa nk. naimattomuusvaatimus, jonka mukaan sukupuolen vahvistamista hakeva henkilö ei saa olla avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Lisäksi laista on poistettu säännös avioliiton muuttumisesta rekisteröidyksi parisuhteeksi sukupuolen vahvistamistilanteessa.

Uskonnonvapauslakiin muutos joka koskee kaikkia vanhempia

Uskonnonvapauslain mukaan lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä. Tähän asti on ollut mahdollista, että jos huoltajat eivät lapsen syntymän jälkeen sovi asiasta, voi lapsen huoltajana toimiva äiti vuoden kuluessa lapsen syntymästä yksin päättää lapsen liittymisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Maaliskuun alusta alkaen tämä mahdollisuus poistuu ja jatkossa edellytyksenä on aina huoltajien yhteinen päätös. Jos yksimielisyyttä ei ole eikä tuomioistuin ole erikseen päättänyt huoltajien tehtävienjaosta tässä asiassa, lapsen kuuluminen uskonnolliseen yhdyskuntaan jää avoimeksi.

Adoptio mahdolliseksi

Adoptiolain mukaan vain aviopuolisot voivat adoptoida yhdessä. Avioliittolain muutoksen tultua voimaan 1. maaliskuuta myös samaa sukupuolta olevat aviopuolisot voivat adoptoida yhdessä.

Lisätietoja:
lainsäädäntöjohtaja Antti T. Leinonen, puh. 02951 50264 (sähköposti: etunimi.T.sukunimi@om.fi)
lainsäädäntöneuvos Outi Kemppainen, puh. 02951 50260 (sähköposti:etunimi.H.sukunimi@om.fi)
lainsäädäntöneuvos Laura Määttänen, puh. 02951 50332 (sähköposti: etunimi.S.sukunimi@om.fi)

Avainsanat

avioliitto
Sivun alkuun |