Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2017 » Demokratiapoliittinen toimintaohjelma painottaa yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia

Demokratiapoliittinen toimintaohjelma painottaa yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia

Julkaistu 16.2.2017

Hallitus hyväksyi tänään periaatepäätöksenä demokratiapoliittisen toimintaohjelman vuosiksi 2017-2019. Toimintaohjelman tavoitteena on edistää ja konkretisoida kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista. Ohjelma pohjautuu vuoden 2014 demokratiapoliittisen selonteon linjauksiin.

Toimintaohjelmassa painotetaan erityisesti yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia ja uusia osallistumistapoja. Suomessa on käynnissä historiallisen suuria hallinnollisia uudistuksia ja yleinen keskusteluilmapiiri on kiristynyt mm. pakolaiskriisin myötä. Demokratia on yksi Suomen vahvuuksista ja tavoitteena on nähdä se sellaisena tulevaisuudessakin. Demokratiaa on siksi päivitettävä esimerkiksi lisäämällä osallistumismahdollisuuksia ja kehittämällä palveluja kansalaislähtöisesti.

Demokratiapoliittinen toimintaohjelma linkittyy erityisesti seuraaviin hallitusohjelman painopistealueisiin: hyvinvointi ja terveys, digitalisaatio ja normien purku sekä rakennepoliittiset uudistukset.

Toimintaohjelma sisältää yhteensä 37 hanketta, jotka jakautuvat eri ministeriöiden hallinnonaloille.

Yhdenvertaisen osallistumisen tukemiseksi tehdään selvitys nettiäänestyksen käyttöönotosta vaaleissa ja kansanäänestyksissä. Demokratiaverkkopalveluja kehitetään Perustapuolue.fi -palvelulla, jossa on mahdollisuus sähköisesti allekirjoittaa puolueen kannattajakortteja. Kansalaisfoorumeissa kerätään näkemyksiä demokratian kehittämistarpeista ja tutkimuksen avulla selvitetään yhteiskunnan kansainvälistymisen vaikutusta poliittiseen osallistumiseen.

Uuden kuntalain toimeenpanoa ja kuntien tulevaa roolia tuetaan. Tulevaisuuden kunta -hankkeessa määritellään visio kunnalle vuonna 2030. Kansalaisten tiedonsaanti sote- ja maakuntauudistuksista turvataan. Tuleviin maakuntiin luodaan hyvät edellytykset asukkaiden osallistumiselle mm. maakunta-aloitejärjestelmällä.

Säädösvalmistelun avoimuutta ja kansalaisten kuulemisen käytäntöjä parannetaan sähköisten kuulemisen välineillä. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä kehitetään uudistamalla ja keventämällä hallinnollisia menettelyjä.

Demokratiakasvatuksen ja yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin parantamiseksi tarjotaan opetushenkilöstölle koulutusta mm. vihapuheeseen puuttumisessa sekä demokraattisten arvojen ja osallisuuden tunteen vahvistamisessa.

Ministeriöt raportoivat hankkeiden etenemisestä valtioneuvoston demokratiaverkostolle, joka tekee hallituskauden lopussa yhteenvedon toimintaohjelman toteutumisesta.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson, puh. 02951 50348, sähköposti: etunimi.sukunimi(at)om.fi

Avainsanat

Avainsanat: demokratiapolitiikka, Demokratia
Sivun alkuun |