Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2017 » Hallituksen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma edistää oikeuksien toteutumista lukuisilla hankkeilla

Hallituksen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma edistää oikeuksien toteutumista lukuisilla hankkeilla

Julkaistu 16.2.2017

Hallitus on tänään 16. helmikuuta hyväksynyt kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman vuosille 2017-2019. Ohjelma on järjestyksessään toinen, ja sen tavoitteena on edistää perustuslaissa säädettyä julkisen vallan velvoitetta turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Taustalla ovat myös mm. kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valvontaelinten Suomelle antamat suositukset, ihmisoikeusselonteko vuodelta 2014 sekä oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen huomiot. Ohjelma on laadittu yhteistyössä eri viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa.

Toimintaohjelmassa asetetaan perus- ja ihmisoikeuspolitiikan painopisteet kuluvalle hallituskaudelle. Samalla määritetään konkreettisia tavoitteita ja toimia eri hallinnonaloille. Toimintaohjelman painopistealueina ovat perus- ja ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus, yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeus sekä perusoikeudet ja digitalisaatio.

Ohjelman toimenpiteillä pyritään kehittämään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista sellaisilla alueilla, joissa on havaittu aukkoja ja puutteita sekä edistämään erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten lasten ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumista. Näiden ryhmien oikeuksien toteutumisen parantamista ovat edellyttäneet esimerkiksi kansainväliset suositukset ja ylimmät laillisuusvalvojat.

Ohjelman toimet sivuavat myös monia hallitusohjelmassa mukana olevia perus- ja ihmisoikeuksiin liittyviä aiheita kuten muun mm. säädöshankkeiden vaikutusarvioinnin kehittämistä, vammaisten työllisyyden edistämistä, maahanmuuttajien kotoutumisen parantamista, rasismin nollatoleranssia sekä kiusaamiseen puuttumista.

Toimintaohjelma on sovitettu yhteen valtioneuvoston demokratiapoliittisen toimintaohjelman kanssa ja ohjelmien toimenpiteet tukevat toisiaan.

Ennakkoluulot ja syrjintä vastaan luottamus ja yhdenvertaisuus

Ohjelmassa tuodaan esiin kunkin alueen vahvuuksia ja heikkouksia sekä toisaalta uhkia ja mahdollisuuksia. Esimerkiksi yhdenvertaisuuden osalta vahvuudeksi nostetaan tietoisuuden lisääntyminen eriarvoisuudesta sekä aktiivinen, eri näkökulmia esiin nostava kansalaisyhteiskunta. Uhkina nähdään muun muassa asenneilmapiirin koveneminen ja vihapuhe sekä kuilun kasvaminen eri väestöryhmien välillä.

Toimintaohjelma sisältää yhteensä 43 hanketta, jotka jakautuvat kaikkien ministeriöiden hallinnonaloille.

Esimerkiksi valtioneuvoston virkamiesten perus- ja ihmisoikeusosaamista vahvistetaan kehittämällä koulutusta mm. osana uusien virkamiesten perehdyttämisohjelmaa sekä säädöskoulutusta. Saamelaisasioita hoitaville virkamiehille järjestetään peruskurssi saamelaisuudesta. Täydennysopetusta suunnataan myös peruskoulujen opettajille ja osallisuutta edistetään kouluissa osana uusien opetussuunnitelmien toimeenpanoa.

Yhdenvertaisuutta työelämässä kehitetään kiinnittämällä tiedotuksella ja koulutuksella huomiota työelämän syrjintään mm. rekrytoinneissa. TRUST-hankkeella kehitetään toimintamalleja edistää hyviä väestösuhteita ja löytää paikallisia yhteistyömalleja erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkakunnilla. Maahanmuuttajien siirtymistä koulutukseen ja työelämään nopeutetaan erilaisin kokeiluin.

Rikosoikeudellisia keinoja puuttua vihapuheeseen kehitetään, mutta vihapuheeseen puututaan ja sitä ehkäistään myös kulttuurin ja nuorisotyön keinoin. Nuorten kanssa työskentelevien taitoja ehkäistä vihapuhetta ja rasismia ja puuttua niihin parannetaan.

Itsemääräämisoikeutta edistetään mm. suhteessa fyysiseen koskemattomuuteen. Toimenpiteisiin kuuluu mm. seksuaalisen väkivallan uhrien palvelujen vahvistaminen käynnistämällä tukikeskus, joka hoitaa akuutteja raiskauksen uhreja.

Perusoikeuksien toteutumista edistetään digitalisaatiossa mm. AUTA-hankkeella, jossa etsitään uusi valtakunnallinen toimintamalli asiakkaiden tukemiseen digitaalisten palvelujen käytössä. Yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta edistävillä toimenpiteillä parannetaan eri väestöryhmien, kuten ikäihmisten, koululaisten ja vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää sähköisiä palveluita.

Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman, puh. 02951 50293
johtaja Johanna Suurpää, puh. 02951 50534
sähköpostit: etunimi.sukunimi@om.fi

Avainsanat

Demokratia
Sivun alkuun |