Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Blogi » Krista Nuutinen » 2017 » Yhdenvertaisuuden edistämiselle on tarvetta yhä

Yhdenvertaisuuden edistämiselle on tarvetta yhä

Julkaistu 21.4.2017

Näin Suomi 100 -juhlavuonna erityisesti kuulee yhteydessä jos toisessa, että pitkälle on tultu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittymisessä Suomessa. Saavutettuja edistysaskelia pohdittaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että yhdenvertaisuuden sisältö ja sen ymmärtäminen muuttuu ajassa, kun tieto lisääntyy ja yhteiskunnalliset tilanteet muuttuvat. Yhdenvertaisuuden edistämiselle nousee uudenlaisia tarpeita. Näiden tarpeiden tunnistamisessa ja niihin vastaamisessa on viranomaisilla erityinen velvollisuus.

Konkreettisia toimia juhlapuheiden sijaan

Oikeusministeriö toteuttaa parhaillaan Rainbow Rights Promoting LGBTI Equality in Europe -hanketta, jonka tavoitteena on tukea yhdenvertaisuuslainsäännön toteuttamista. Rainbow Rights -hankkeen toimilla toteutetaan myös kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2017-2019 tavoitteita.

Hankkeessa kehitetään muun muassa kuntien yhdenvertaisuussuunnittelua sekä lisätään tietoisuutta moniperusteisesta syrjinnästä. Koulutusten, paikallisten kampanjoiden ja seminaarien avulla pyritään myös lisäämään tietoisuutta HLBTI-ryhmien yhdenvertaisuudesta niin paikallistasolla Suomessa, kuin myös Baltian alueen maissa, erityisesti Liettuassa. HLBTI (englanniksi LGBTI) on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä käytettävä lyhenne, joka tulee sanoista homot, lesbot, biseksuaalit, trans- ja intersukupuoliset. Näihin ryhmiin kuuluvia arvioidaan olevan keskimäärin 10 % väestöstä.

Rainbow Rights -hankkeessa syrjimättömyyttä edistetään Baltian alueella pääasiassa kansainvälisen oppimisen ja kokemusten vaihdon avulla. Hanke järjestää myös viranomaisille ja järjestöille suunnattuja tilaisuuksia Liettuassa, Virossa ja Latviassa, kuten Baltia-Suomi-tapahtuman Riikassa Baltic Pride 2018 yhteydessä. Baltian alueen maissa asenteet HLBTI-ryhmiä kohtaan on vaikeimpia Euroopassa. Esimerkiksi Liettuassa noin 60 % väestöstä vastustaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia esille tuovan Pride-tapahtuman järjestämistä.

Syrjimättömyys on EU:n yhteinen tavoite

Rainbow Rights -hanke jatkaa syrjinnän vastaista työtä, jota on tehty Suomessa vuodesta 2001 lähtien eri ministeriöiden ja järjestöjen yhteistyönä EU-rahoituksella. Nyt käynnissä oleva hanke saa rahoitusta Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus -ohjelmasta.

Eurooppalaisten ja myös Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan HLBTI-ryhmiiin kuuluvat henkilöt kohtaavat syrjintää eri elämänalueilla. Heihin kohdistuu yhä paljon negatiivisia asenteita, syrjintää, viharikoksia ja vihapuhetta. Oikeusministeriön vuonna 2010 julkaiseman vihapuhetutkimuksen mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat henkilöt joutuvat vihapuheen ja häirinnän kohteeksi erityisesti julkisilla paikoilla, kuten kaduilla, puistoissa tai julkisessa liikenteessä.

EU-komissio teki aloitteen HLBTI-ryhmien yhdenvertaisuuden edistämiseksi joulukuussa 2015. Komission aloitteen keskeisenä tavoitteena on parantaa HLBTI-ryhmien sosiaalista hyväksyntää ja lisätä yhteiskunnallista avoimuutta koko Euroopassa. Komissio peräänkuuluttaa jäsenmaiden ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnän ehkäisemiseksi.

Yhdenvertaisuutta edistetään yhteistyössä

Oikeusministeriön käynnistämän Rainbow Rights -hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Seta, Lithuanian Gay League, Kuntaliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö. Yhteistyö sekä kokemusten ja osaamisen jakaminen on hankkeen toiminnassa keskeistä. Hyvällä kumppanuudella ja viranomaisten ja järjestöjen yhteisillä ponnistuksilla voidaan haastavampiakin asioita viedä eteenpäin rakentavasti. Kaikilla hankkeen kumppaneilla on pitkä kokemus käytännön yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöstä valtionhallinnossa, kunnissa ja järjestöissä.

Oikeusministeriön yhdessä hankekumppaneidensa kanssa toteuttamat toimet Rainbow Rights -hankkeen aikana vievät toivottavasti omalta osaltaan Suomen kehitystä edistyksellisen tasa-arvon maana yhä valoisampaan suuntaan. Kuka tietää, millaisia puheita taas 100 vuoden päästä pidetään? Millaisia yhteiskuntamme edistysaskelia koko väestön hyvinvoinnin ja osallisuuden huolehtimisessa juhlistamme silloin?

Krista Nuutinen, hankepäällikkö

Tietoa Rainbow rights -hankkeesta

Jätä kommentti

Tähdellä ( * ) merkityt kohdat ovat pakollisia.

Nimi *
Kommenttiteksti *
Kotisivu
 
 
Sivun alkuun |