Kielilaki
Etusivu

Kielilaki

Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä, joita ihmisillä on oikeus käyttää valtion ja kaksikielisten kunnallisten viranomaisten kanssa asioidessaan. Tämä perusoikeus taataan perustuslaissa.

Kielilaki kertoo sen, miten nämä kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat. Lain tavoitteena on turvata suomen- ja ruotsinkieliseen väestöön kuuluville mahdollisuus elää täysipainoista elämää omalla kielellään.

Kielilaki sisältää täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, tuomioistuimissa sekä julkisia hallintotehtäviä muutoinkin hoidettaessa.

Vuoden 2004 alusta voimaan tullut kielilaki korvaa vanhan, vuodelta 1922 olevan kielilain. Laki ei anna kenellekään uusia oikeuksia, vaan tavoitteena on, että perustuslaissa taatut, niin suomen- kuin ruotsinkielistenkin kielelliset oikeudet toteutuvat myös käytännössä. Uutta on, että viranomaisen tulee oma-aloitteisesti huolehtia yksilön kielellisten oikeuksien toteutumisesta ilman, että hänen tarvitsee erikseen vedota niihin.

Saamelaisten, romanien ja viittomakielisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet on myös mainittu perustuslaissa. Niiden turvaamisesta säädetään kuitenkin erikseen. Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on oma lakinsa. Oikeudesta käyttää vieraita kieliä ja saada tulkin apua on säännöksiä esimerkiksi uudessa hallintolaissa samoin kuin oikeudenkäyntiä, sosiaalihuoltoa ja sairaanhoitoa koskevissa laeissa.

Kielilaki määrittää vähimmäistason

Kielilaki on kielellisen palvelun vähimmäistason määrittävä yleislaki. Oikeus käyttää omaa kieltään, oikeus tulkkaukseen ja oikeus asiakirjan käännökseen ovat kuitenkin erityislainsäädännönkin lähtökohtana. Esimerkiksi potilaan kielellisistä oikeuksista säädetään tarkemmin potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa.

Viranomainen voi toki myös antaa parempaa palvelua kuin kielilaki edellyttää. Esimerkiksi suomenkielinen tuomioistuin voi ottaa vastaan myös ruotsinkielisiä tai englanninkielisiä asiakirjoja todisteina.

Kielilain tarkoittamat viranomaiset

Kielilakia sovelletaan valtion viranomaisiin, kunnallisiin viranomaisiin, itsenäisiin julkisoikeudellisiin laitoksiin (kuten Kansaneläkelaitokseen), eduskunnan virastoihin (kuten eduskunnan oikeusasiamiehen toimistoon) ja tasavallan presidentin kansliaan. Laki koskee myös valtion liikelaitoksia, valtion ja kuntien yhtiöitä sekä myös yksityisiä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä. Kielilaissa viranomaisella tarkoitetaan myös tuomioistuimia.

Kielilaki ei koske Ahvenanmaata, joka on yksikielisesti ruotsinkielinen. Maakunnan itsehallintolaki takaa kuitenkin Suomen kansalaiselle oikeuden omassa asiassaan käyttää suomea tuomioistuimissa ja valtion viranomaisissa. Tarvittaessa käytetään tulkkia.

Kielilaki (423/2003) löytyy Internetistä osoitteesta www.finlex.fi .

Päivitetty 27.8.2009

 
Sivun alkuun |