Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Julkaisut » Mietintöjä ja lausuntoja » Terrorismirikoksia koskevien rikoslain säännösten tarkastelu. Lausuntotiivistelmä

Terrorismirikoksia koskevien rikoslain säännösten tarkastelu. Lausuntotiivistelmä

Julkaistu
14.8.2013
Julkaisutyyppi
Mietintöjä ja lausuntoja
Sarjanumero
38/2013
Tekijä
Anna Silventoinen
ISBN (pdf)
978-952-259-319-1
ISSN
1798-7105
ISSN-L
1798-7105
URN
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-319-1
Aihe
kriminaalipolitiikka
Tilaukset
Saatavilla vain verkkoversiona

Tiivistelmä

Oikeusministeriö asetti 31. päivänä toukokuuta 2012 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin tarkastella tarvetta säätää rangaistavaksi kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten ja muuttaa terrorismin rahoittamista koskevaa rikoslain (39/1889) 34 a luvun 5 §:ää sekä tarpeen ilmetessä valmistella lainsäädäntötäydennykset ja -muutokset.

Työryhmän puheenjohtajana toimi lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva oikeusministeriöstä. Työryhmän jäseninä toimivat lainsäädäntöneuvos Jussi Matikkala oikeusministeriöstä, poliisiylitarkastaja Keijo Suuripää sisäasiainministeriöstä, valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta Valtakunnansyyttäjänvirastosta, rikostarkastaja Laura Niemi keskusrikospoliisista, ylitarkastaja Jan Sjöblom suojelupoliisista, käräjätuomari Tarja Airakorpi Helsingin käräjäoikeudesta, asianajaja Maija Häyrinen Suomen Asianajajaliitosta ja professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta. Jussi Matikkala toimi myös työryhmän sihteerinä. Työryhmän toimikausi oli 1.6.– 30.11.2012. Työryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Työryhmä kuuli asiantuntijoina tutkija Thomas Jokista suojelupoliisista, lainsäädäntösihteeri Aleksi Pursiaista ulkoasiainministeriöstä ja ylitarkastaja Mika Sutta suojelupoliisista.

Työryhmä antoi 5. päivänä joulukuuta 2012 mietinnön, jossa ehdotettiin rikoslakiin (39/1889) uutta terrorismirikoksen tekemistä varten otettavaa koulutusta koskevaa rangaistussäännöstä. Mietinnössä ehdotettiin myös terrorismin rahoittamisrikosta laajennettavaksi siten, että terrorismin rahoittamisesta tuomittaisiin se, joka suoraan tai välillisesti antaa tai kerää varoja rahoittaakseen tai tietoisena siitä, että niillä rahoitetaan jotakin rikoslain 34 a luvun 1-4 c §:ssä tarkoitettua rikosta, taikka joka suoraan tai välillisesti antaa tai kerää varoja 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulle terroristiryhmälle tietoisena sen luonteesta terroristiryhmänä. Samalla ehdotettiin terrorismirikoksen tekemistä varten otettavaa koulutusta koskevaa täydennystä vuoden 2014 alussa voimaan tuleviin uuteen pakkokeinolakiin (806/2011) ja uuteen poliisilakiin (872/2011).

Avainsanat

terrorismirikos, koulutuksen ottaminen terrorismirikoksen tekemistä varten, terrorismin
rahoittaminen, salaiset pakkokeinot, salaiset tiedonhankintakeinot, rikoslaki
 
Sivun alkuun |