Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi

Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti

Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu

Oikeusministeriö

Etusivu » Julkaisut » Mietintöjä ja lausuntoja » Asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen tuomioistuinsovittelu. Lausuntotiivistelmä

Asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen tuomioistuinsovittelu. Lausuntotiivistelmä

Julkaistu
27.9.2013
Julkaisutyyppi
Mietintöjä ja lausuntoja
Sarjanumero
43/2013
Tekijä
Anna-Kaisa Aaltonen
ISBN (pdf)
978-952-259-321-4
ISSN
1798-7105
ISSN-L
1798-7105
URN
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-321-4
Aihe
oikeusturva
Tilaukset
Saatavilla vain verkkoversiona

Tiivistelmä

Osassa käräjäoikeuksia on 1.1.2011 lukien kokeiltu asiantuntija-avustajan käyttämistä huoltoriitojen tuomioistuinsovittelussa. Oikeusministeriö esittää hallituksen esitysluonnoksessa laeiksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain, riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain sekä sosiaalihuoltolain muuttamisesta, että sovittelumenettely vakinaistettaisiin koko maahan. Lisäksi ehdotetaan, että huoltoriitojen tuomioistuinsovittelussa tarvittavien asiantuntija-avustajien järjestäminen säädettäisiin käräjäoikeuden hallinnollisen kanslian sijaintikunnan velvoitteeksi. Esityksen mukaan valtio maksaisi kunnille korvauksen asiantuntijapalveluiden järjestämisestä. Asiantuntija-avustajien pätevyysvaatimuksista säädettäisiin laissa. Menettelyn joutuisuuden varmistamiseksi säädettäisiin lyhyestä määräajasta, jonka kuluessa sovitteluistunto olisi pääsääntöisesti järjestettävä. Sosiaalihuoltolaki tulisi jatkossa sisältämään viittauksen velvoitteesta järjestää asiantuntijapalvelut tuomioistuinsovitteluun. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2014.

Oikeusministeriö pyysi 20.5.2013 hallituksen esitysluonnoksesta lausuntoa 40 taholta. Oikeusministeriölle annettiin 37 lausuntoa.

Valtaosa lausunnonantajista kannatti esitysluonnoksen keskeistä sisältöä. Vakinaistaminen ja valtakunnallistaminen koettiin lähes poikkeuksetta myönteisinä. Myös ehdotusta asiantuntijapalvelujen järjestämistavasta ja valtion korvausvastuuta kannatettiin laajasti. Lähes kaikissa lausunnoissa korostettiin asiantuntija-avustajan pätevyyden merkitystä. Suurin osa lausujista kannatti esitysluonnoksessa esitettyjä pätevyysvaatimuksia, mutta osa halusi edellyttää vieläkin tiukempia kriteerejä. Vain muutama lausunnonantaja halusi lieventää esitystä pätevyysvaatimusten osalta. Vaikka suurin osa kannatti tarkkaa määräaikaa sovitteluistunnon järjestämiselle, asiasta esitettiin myös eriäviä näkemyksiä. Yleisessä pohdinnassa esille nousi erityisesti lapsen aseman vahvistaminen ja lapsen osallisuuden merkitys.

Avainsanat

käräjäoikeudet, lapsen huolto- ja tapaamisoikeus, siviiliprosessi, tuomioistuinsovittelu, tuomioistuimet, oikeusturva

 
Sivun alkuun |