Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Julkaisut » Selvityksiä ja ohjeita » Katsaus toistuvaan rikoksen uhriksi joutumiseen ja sen ehkäisyyn

Katsaus toistuvaan rikoksen uhriksi joutumiseen ja sen ehkäisyyn

Julkaistu
2.10.2013
Julkaisutyyppi
Selvityksiä ja ohjeita
Sarjanumero
48/2013
Tekijä
Mirka Smolej
ISBN (pdf)
978-952-259-324-5
ISSN
1798-7059
ISSN-L
1798-7059
URN
http://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-259-324-5
Aihe
kriminaalipolitiikka
Tilaukset
Saatavilla vain verkkoversiona

Tiivistelmä

Rikollisuus ei jakaudu yhteiskunnassa tasaisesti, sillä pieni vähemmistö sekä tekee että kokee rikoksia huomattavasti enemmän kuin muut. Esimerkiksi aikaisempi väkivaltakokemus ennustaa voimakkaasti tulevaa väkivaltaa. Tämä pätee sekä väkivallan tekemiseen että väkivallan uhriksi joutumiseen. Samankaltaisia havaintoja on tehty myös murto-, omaisuus- ja seksuaalirikoksista. Mainittujen syiden vuoksi moni kriminologi katsoo, että tehokkaimmat rikoksentorjuntastrategiat keskittyvät rikoksen tekijän sijasta rikoksen uhriin.

Katsauksessa kerrotaan rikosuhrikokemusten kasautumisesta tutkimustiedon valossa. Selvitystä varten toistuvaa uhriksi joutumista käsittelevää tutkimuskirjallisuutta etsittiin eri hakukoneilla kevään ja kesän 2012 aikana. Raportti pohjautuu pääosin ulkomaiseen tutkimustietoon, mutta myös joitakin suomalaisia tutkimuksia ja tunnuslukuja tiettyjen rikosten toistuvuudesta esitetään. Raportissa esitetään myös kansainvälisesti tunnustettuja strategioita ja keinoja, joilla uhrikokemusten kasautumista on pyritty ja onnistuttu vähentämään.

Katsauksen mukaan toistuvan uhriksi joutumisen piirteet ovat hyvin samanlaisia eri Euroopan maissa. Naisiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat tyypillisimpiä toistuvia rikoksia. Niistä lähes puolet kohdistuu samoihin naisiin useamman kerran. Kasautuminen on yleisempää henkilöön kohdistuvissa rikoksissa kuin omaisuuteen kohdistuvissa rikoksissa. Monista haasteista huolimatta rikosuhrikokemusten kasautumista voidaan torjua. Ensisijaista on suunnitella käyttöön otettava menetelmä huolellisesti, tunnistaa tilannesidonnaiset ehkäisymenetelmät ja varmistaa, että menetelmää sovelletaan oikealla tavalla käytäntöön.

Avainsanat

rikoksen uhrit; toistuva uhriksi joutuminen; väkivaltarikollisuus; rikoksentorjunta, rikoslaki
 
Sivun alkuun |