Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Julkaisut » Mietintöjä ja lausuntoja » Tietoverkkorikosdirektiivin täytäntöönpano. Lausuntotiivistelmä

Tietoverkkorikosdirektiivin täytäntöönpano. Lausuntotiivistelmä

Julkaistu
12.9.2014
Julkaisutyyppi
Mietintöjä ja lausuntoja
Sarjanumero
35/2014
Tekijä
Inka-Liina Jääskeläinen
ISBN (pdf)
978-952-259-391-7
ISSN
1798-7105
ISSN-L
1798-7105
URN
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-391-7
Aihe
rikoslaki
Tilaukset
Saatavilla vain verkkoversiona

Tiivistelmä

Oikeusministeriö asetti 27 päivänä syyskuuta 2013 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin valmistella ehdotus tietojärjestelmiin kohdistuvia hyökkäyksiä ja neuvoston puitepäätöksen 2005/222/YOS korvaamista koskevan direktiivin 2013/40/EU täytäntöönpanoa koskevaksi kansalliseksi lainsäädännöksi. Ehdotus oli laadittava hallituksen esityksen muotoon. Tehtävässä työssä oli otettava huomioon myös identiteettivarkautta koskeva arviomuistio (OM 4/41/2013) ja siitä saatu lausuntopalaute siltä osin kuin se koskee kysymyksessä olevaa oikeusministeriön toimialaan kuuluvaa rikoslainsäädäntöä.

Työryhmän mietintö valmistui 17 päivänä huhtikuuta 2014 (Tietoverkkorikosdirektiivin täytäntöönpano, OMML 27/2014). Mietinnössä ehdotetaan tehtäväksi tietoverkkorikosdirektiivin edellyttämät muutokset rikoslakiin. Muutokset koskisivat erityisesti vaaran aiheuttamista tietojenkäsittelylle, vahingontekoa, viestintäsalaisuuden loukkausta, tietojärjestelmän häirintää ja tietomurtoa. Niin sanottu datavahingonteko ja törkeä datavahingonteko erotettaisiin perusmuotoisesta vahingonteosta itsenäisiksi kriminalisoinneiksi. Datavahingonteon, viestintäsalaisuuden loukkauksen ja tietomurron enimmäisrangaistus puolestaan nostettaisiin kahteen vuoteen vankeutta. Törkeän tietomurron enimmäisrangaistus nostettaisiin kolmeen vuoteen vankeutta. Törkeään datavahingontekoon, törkeään tietoliikenteen häirintään ja törkeään tietojärjestelmän häirintään sisällytettäisiin direktiivin edellyttämät kvalifiointiperusteet. Törkeiden tekomuotojen enimmäisrangaistus olisi direktiivin edellyttämällä tavalla viisi vuotta vankeutta.

Direktiivin vaatimusten täyttämiseksi mietinnössä ehdotetaan myös uutta identiteettivarkautta koskevaa kriminalisointia. Sen enimmäisrangaistus olisi sakkoa. Mietintöön sisältyy eriävä mielipide koskien identiteettivarkauteen liittyviä tutkintavaltuuksia.

Oikeusministeriö pyysi ehdotuksesta lausunnon yhteensä 39 eri viranomaiselta, järjes-töltä ja asiantuntijalta. Pyydetyistä lausunnoista saapui annettuun määräaikaan mennessä yhteensä 18. Tässä lausuntotiivistelmässä selostetaan työryhmän mietinnöstä annettuja lausuntoja.

Avainsanat

rikosoikeus, tietoverkko, rikoslaki, identiteettivarkaus
 
Sivun alkuun |