Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi

Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti

Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu

Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Julkaisut » Muut julkaisut » Oikeudenmukainen, avoin ja luottamukselle rakentuva yhteiskunta. Oikeusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaus 2014

Oikeudenmukainen, avoin ja luottamukselle rakentuva yhteiskunta. Oikeusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaus 2014

Julkaistu
3.10.2014
Julkaisutyyppi
Muut julkaisut
Sarjanumero
41/2014
Tekijä
Oikeusministeriö
ISBN (pdf)
978-952-259-396-2
URN
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-396-2
Aihe
perusoikeudet ja demokratia
Tilaukset
Saatavilla vain verkkoversiona

Tiivistelmä

Oikeudenmukainen yhteiskunta edellyttää yhteistoimintaa. Oikeusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaukseen on valittu kolme eri hallinnonalojen yhteistyötä vaativaa kokonaisuutta: ensinnäkin valtiollinen järjestelmä, demokratia ja perusoikeudet, toiseksi oikeusturvan saatavuus ja kolmanneksi yleinen kriminaalipolitiikka ja rikosseuraamusjärjestelmä. Kunkin teeman lopussa on esitetty kuvaus riskeistä, jotka voivat toteutua, jos toimintaympäristön muutoksiin ei reagoida riittävän pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja tehokkaasti.

Julkisen talouden rahoitusvaikeudet ovat heikentäneet mahdollisuuksia varmistaa perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräinen toteutuminen. Tästä johtuen erilaisista säästötoimenpiteistä tulisi valita vaihtoehdot, jotka parhaiten turvaavat näiden oikeuksien toteutumisen. Oikeuksien täysimääräistä toteutumista edistäisi myös perus- ja ihmisoikeustoiminnan painopisteiden nykyistä selkeämpi linjaaminen.

Demokraattinen päätöksenteko perustuu kansalaisten laajaan ja yhdenvertaiseen osallistumiseen sekä hallinnon avoimuuteen ja vuorovaikutukseen kansalaisyhteiskunnan kanssa. Toimivan edustuksellisen demokratian lisäksi tarvitaan kansalaisten suoraa osallistumista. Uuden teknologian avulla voidaan kansalaisia kuulla laajemmin ja useammin paitsi erilaisten verkkoon avattavien kuulemis- ja osallistumiskanavien kautta, myös järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä. Aktiivinen yhteistyö hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan kanssa lisää kansalaisten luottamusta hallintoon ja poliittiseen järjestelmään sekä tuottaa hyvin perusteltuja päätöksiä.

Oikeuslaitoksen tehtävä oikeuksien suojan, yhteiskunnan toimivuuden ja yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä on oikeusvaltion kulmakivi. Oikeuslaitoksen talous on ajautunut siihen kohdistettujen määrärahaleikkausten ja uudistustarpeiden johdosta kriittiselle tasolle. Kehittämällä malleja, jotka tukevat asioiden varhaista selvittämistä, sekä vaihtoehtoisia riidanratkaisu- ja oikaisumenettelyjä, voidaan tuottaa oikeussuojaa tehokkaasti ja taloudellisesti jo ennen tuomioistuinkäsittelyä. Tuomioistuimissa tulisi käsitellä vain asioita, joita ei oikeusturvan kärsimättä voida käsitellä muualla. Näin huolehditaan oikeudenkäyntien joutuisuudesta ja oikeusturvan tosiasiallisesta toteutumisesta. Asiakaslähtöisillä ja monipuolisilla oikeushallinnon sähköisillä palveluilla voidaan parantaa asioiden ohjautumista tarkoituksenmukaisiin menettelyihin sekä edistää oikeudenhoidon rakenteiden tehokasta kehittämistä oikeusturvaa vaarantamatta.

Rikosoikeusjärjestelmän käyttö ja kriminalisoinnit ovat välttämätön, mutta vain yksi osa suomalaista kriminaalipolitiikkaa. Rikoksia voidaan ehkäistä myös korjaamalla niiden syntyyn myötävaikuttavia olosuhteita ja tilanteita. Siten vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa tulee varmistaa voimavarojen riittävyys rikoksia ehkäisevään työhön. Vähäisten rikosjuttujen kulkeutuminen läpi täysimittaisen tuomioistuinkäsittelyn on kallista ja hidasta. Käsittelyä on ollut mahdollista keventää ilman, että rikosten määrä on lisääntynyt. Rikosseuraamusten vaikuttavuutta voidaan parantaa laajentamalla yhdyskuntaseuraamusten käyttöä ja kehittämällä tutkintavankeuden vaihtoehtoja. Huolehtimalla vankien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien pääsystä peruspalveluihin voidaan vähentää sosiaalista eriarvoisuutta ja kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.

Avainsanat

perusoikeudet, demokratia, oikeusturva, kriminaalipolitiikka
 
Sivun alkuun |